Tuesday, 14 October 2008

MaaMaa on irkkuuntunut

Kun tänne Irkkulaan muutin elokuussa 2000, mulla oli luonnostaan ihan tumman ruskea piikkisuora tukka. Sitä ei saanut millään vempeleellä väännettyä kiharalle tai taivutettua latvoista eikä sävytettyä kivan väriseksi. Muutosta on tapahtunut pikkuhiljaa, sillä joskus kesällä 2003 äitini kyseli, että millä värjään tukkaani kun se on niin punainen. En ollut värjännyt tukkaani. Siihen on ilmestynyt punainen pigmentti, mikä loistaa eritysesti auringossa ihan punaisena!

Eikä siinä kaikki; tukka on pikkuhiljaa alkanut myös taipuilemaan ja on nykyään erittäin kiehkurainen. Eikä mitään nätin tasaisia kiharoita, vaan latvat kieppuu sinne sun tänne ja muu letti on ihan pörrönen! Olen ostanut jopa suoristusraudan ja antifrizz seerumia, jotta saan tukan aisoihin!

Onko se ilmasto, erilaiset ruoat vai ihan vaan Irkkulaisiin samaistuminen, kun on tukan värin ja laadun muuttanut maanmukaiseksi? Porkkanapää MaaMaa! MaaMaa kiehkurapää! …tuleekohan vielä pisamia jossain välissä? Ja muuttuuko iho lumivalkoiseksi?

Synnynnäinen pohjoismaalainen täsmällisyys on myös huvennut pikkuhiljaa; oon ruvennut käyttämään “-ish” aikoja: lets meet seven-ish; I’ll call you at eleven-ish, etc. Kun sanoo –ish ajan perään, niin saa ”joustoaikaa” ja luvan olla vaikka tunnin tai jopa kaksi “myöhässä”, tai ajoissa! Ja jos sopii jonkun kanssa, että tehdään jotain vaikka 24s päivä, niin pitää erikseen varmistaa että, mikä kuukausi …ja joskus on parempi sopia myös se vuosi! :)

Olen oppinut tykkäämään Guinnessista, kuivasta omenasiideristä ja etikalla maustetuista sipseistä. Olen yrittänyt oppia sääntöjä kansallispeleihin; Gaelic Football (kuvailisin jalka-, kori-, lippu- ja lentopallon sekoitukseksi), Hurling (vähän kuin pesistä, mutta kaikilla pelaajilla on pesäpallomailat joilla palloa saa lämiä miltä korkeudelta vain, eikä kellään ole mitään suojia! Katsomossa on myös hengenvaara.) ja Rugby (tappoversio amerikkalaisesta jalkapallosta). Matseissa on käyty muutaman kerran ja saatu huutaa ja hurrata hullunlailla; tunnelma on aina katossa. Huisinhauskaa!

Kaupoissa yksin käyskennellessä oon alkanut laulaa loilottamaan taustamusiikin tahdissa ääneen, silleen muka huomaamattani mutta kuitenkin tietoisesti; voihan olla että joku kykyjenetsijä mut bongaa! Niinhän Boyzone, Daniel O’Donnel ja Leona Lewis on saanut alkunsa; tyhjästä! :) Myöskin Euroviisuista on tullut mulle kova sana; nämähän ovat ne voittaneet eniten kaikista maista. Euroviisupäivä on täälläsuuri juhlapäivä!

En kastu enää kukkasuihkusateessa, pakkasellakin voi pitää avonaisia korkkareita ja pubiin pitää pukeutua ykkösiin, mutta teatteriin voi mennä rikkinäisissä farkuissa ja lenkkareissa :)

Irlanti on kaksikielinen maa. Englannin lisäksi toinen virallinen kieli on iiri (Irish / Gaelic). Vähän kuin ruotsi suomessa, on ko. kieli pakollinen aine koulussa ja katukyltit on kahdella kielellä. Maaseudulla on ihmisiä, jotka iiria vielä puhuu ensimmäisenä kielenään ja meillä on iirin kielinen tv-kanava TG4 (“tiidsiikähal”). Iiri on uskomaton kieli! Jos joku on joskus sanonu, että suomi on outo, niin eivät ole kuulleet iiriä! Olen oppinut ‘ne tärkeimmät’ sanat iiriksi. Tiedän, että An Lar = City Centre (bussimatkailun myötä), Garda = poliisi (police sanaa ei täällä käytetä ollenkaan), Baile Atha Cliath = Dublin, Slan = terve ja Slainte = kippis (terveydeksi). Iirinkieliset nimet ovat yleisiä, ja välillä joutuu rapsuttelemaan päätä kun yrittää ymmärtää kenen nimi näyttää miltäkin paperilla. Esim hyvin yleinen tytön nimi joka sanotaan suurinpiirtein “Niiv” kirjoitetaan Niamh ja “Shivon” kirjoitetaan Siobhann ja “Patrik” kirjoitetaan Padraigh.


Ihmisten iloisuus ja ystävällisyys on myös tarttuvaa, kaikkia kutsutaan kullaksi, rakkaaksi tai honeyksi heti ensikättelyssä; minäkin välillä heitän kiitosten perään sopivissa väleissä ”pet” – ”Thank you, pet”!

Uskonto on täällä tärkeä asia; kaikki käyvät kirkossa ja tekevät ristin merkkejä kun näkee ristin, ambulanssin tai ruumisauton; toisinsanoen suhivat ristinmerkkiä jatkuvasti :) (en minä sitä sentään, koska en ole katolinen). Kaikki yhteiset menot ja kokoontumiset on joko kirkossa tai pubissa; yleensä yhdistettynä = kirkonmenoista mennään suoraan pubiin, myös sekä ristiäisten, häiden että hautajaisten jälkeen; aina. Siksi varmaan, missä vaan sitä täällä on, vaikka esim. ajelulla “ei missään” missä on “ei yhtään mitään”, niin aina voi luottaa, että kyllä sielä silti on ainakin 1 pubi ja 1 kirkko :)

6 comments:

mamãe said...

En oo taas vahaan aikaan kommentoinut vaikka oonkin lukemassa kaynyt. Ihania postauksia sulla! :)

Ja aah ne etikkasipsit! Ostin niita kesalla Helsingissa Behnfordsilta ja oli niiiin hyvia.

MaaMaa said...

Moikka mamãe :)
Kivaa että oot ollut lukemassa, mäkin jatkuvasti sun blogissa :)
Etikkasipsit oli ehkä ällöin uusi maku silloin aluksi, mutta kummasti niihin vain tottui ja nyt niistä tykkää ihan hulluna!
Haleja pusikkoon!!

ebrufin said...

No kappas kummaa. Meikan tukka on kihartunut taalla Turkissa, mutta taas toisaalta harmaantunutkin;)

MaaMaa said...

Huvittavaa, että sunki tukka on kihartunut ulkomailla ebru :D
Onkohan muillakin? Pitää varmaan tehdä kysely :D

mizyéna said...

Heippa, jonkun ulkosuomalaisen blogin kautta tänne klikkailin.

Tämä oli tosi hauska ja informatiivinen postaus!

Terkkuja Tunisiasta. :)

MaaMaa said...

Kiitos marita ja kiva kun kavit lukemassa blogiani :)
tervetuloa toistekin!