Jäykistyin kauhusta - joku yrittää tulla sisään!
Hanilla oli korvatulpat, mutta sekin heräsi mun kauhistuneeseen "somebody is trying to get in!" -toteamiseen. Hani nousi ylös ja meni eteiseen, oven lukkoon yritettiin työntää avainta ja ovea tönittiin aika kovaäänisesti. APUA!
Meillä ei ole silmäreikää eikä mitään turvaketjua ovessa, eli ihan heti ei uskaltais ovea avata. Ei keritty sen kummemmin miettimään, mitä tehdään, kun ovikello soi!
Siinä vaiheessa mä tajusin, että kyseessä ei voi olla ainakaan murtovaras ... Hani avasi oven ja raotti vain vähäsen. Rapussa seisoi nuorehko nainen, joka sai vuorostaan elämänsä shokin, kun "vieras" mies avasi oven. Tyttö totesi kauhuissaan "Sorry wrong apartment" ja käveli äkkiä pois. Hani ei sanonut mitään.
Episodi oli ohi parissa minuutissa, mutta meni kauan rauhoittaa mun pamppaileva sydän... Jestas!
En voi käsittää, miten joku voi noin täysin erehtyä ovesta! Jos avain ei sovi lukkoon, niin eikö siinä vaiheessa viimeistään tarkasta ovesta asunnon numeron?! ...alkaa nyt soittamaan ovikelloa!
Ja mitä jos oltais unohdettu lukita ovi? Tyttö ois tullut sisään!! En edes halua ajatella, millasen shokin oisin siitä saanut!
...ja arvatkaa kolme kertaa mistä asunnosta tyttö on?
...no just siitä mökkäläasunnosta, meidän alakerrasta ....
HOHHOIJAA!!
15 comments:
Ohoh, miten se noin erehtyi....Varmaankin pelästyy kun tuollaista tapahtuu.Siis saako teidän oven auki jos se ei ole lukossa?
Onneksi pian pääsette eroon niistä inha naapureista:-)
Hui, inha tunne kuunnella, kun joku roplaa ovella! Mutta täytyy sanoa, että kyllä se mahdollista on...ihan keskellä päivää vesiselvänäkin...mä olen usein niin syvissä ajatuksissani, että muutaman kerran tuli joskus vuosikymmen sitten yritettyä väärään asuntoon. Väärässä kerroksessakin! Voi mummoparkaa, joka siellä asui, toivottavasti oli huonokuuloinen edes :D
Unan elämästä: asuessani muutama vuosi sitten Helsingin ydinkeskustassa kävin myöhään perjantai-iltana saman kadun varrella luona hierojalla. Hieroja totesi niskani olleen aivan lukossa, mutta ilmeisesti lukot olivat hoidon perusteella hyvinkin auenneet, sillä olin täysin pöllämystynyt sulkiessani hierojan oven takanani. Kävelin 300 metriä kotitaloni ovelle, jossa tihrustin useita minuutteja avainta lukkoon saamatta ovea auki - kunnes tajusin asuvani naapurirapussa...
Kyllä varmasti oli molemmin puolinen säikähdys.
Mä avasin kerran herättyäni aamuyöstä ulko-oven ottaakseni yökuvia, Koo (joka ei yleensä herää mihinkään) sai elämänsä säihkähdyksen kun kuuli oven avauksen...
Suomessa asuessani yläkerran setä ei aina "jaksanut" kiivetä seuraavaan kerrokseen ja kännissä alkoi hakata mun ovea ja huutaa täysillä, että "piiiiiiiip,pi-pi-piiiip lehmä avaa ovi". Ei ollut kauhean imartelevaa, yleensä vain huusin oven läpi, että herra on hyvä ja kiipeä vielä yhdet portaat...
Suloista sunnuntaita!
Hety
Hui kauheeta, mikä säikähdys!!! Osaan kuvitella miten sun sydän hyppäs kurkkuun! Niin ois kyllä munkin :) Pieni säikky oon minäkin. Yöllä kun kuulen pienenkin rapsahduksen, niin heti alkaa mielikuvitus hullun lailla lentää :)
Hui kauheeta! Vain olis voinu tulla loysat housuun ;-)
Taisi olla tytto ottanut muutaman naukun liikaa kun kerroksesta sekosi ;-D
Yaelian, ovi rappuun on samanlainen kuin muutkin "sisäovet" eli kahvasta saa auki, ellei laita erikseen lukkoon. Vähän kuin vessan ovi ... Kun lähtee kotoota, pitää ovi lukita ulkopuolelta erikseen avaimella.
Susadim, mäki oon joskus ajatuksissani menny väärään kerrokseen, ja useamman kerran edellisen asuntomme ovelle, joka on samassa kerroksessa kuin nykyinen (!), mutta oon huomannu ovinumeron ennenkuin oon työntänyt avainta lukkoon... enkä varsinkaan alkais ovikelloa pimputtamaan, jos avain ei sopis lukkoon :0 ;D
Anonumys :D :D
No sulla oli hyvä syy, kun olit hieronnasta pöllästyneenä :D
Hety, kiva yläkerransetä sulla ollut... Nää on näitä kerrostaloasumisen taustapuolia..
Mukavaa maanantaita!
Katariina, kiva uus profiilikuva :) Toivottavasti sulle kuuluu hyvää! :)
Mäki pelästyn öisin kaikkia ääniä hulluna, kun mielikuvitus silloin laukkaa ihan eri sfääreissä kuin hereillä ollessa... sain todellisen slaagin tuosta toissaöisestä episodista! ...mut onneks ei ollu mitään kamalaa ...
Terkkuja!
Nina, oli lähellä kuule ettei ois tullu! ;D
Hanin mukaan tyttö ei ollu humalaisen näköinen, oletettavasti se on ihan just muuttanut sinne niiden älämölöpoikien kanssa asumaan ja siksi varmaan erehtyi kerroksesta.... seki pelästy aika julmetusti kun hani avas oven :D
Hyvää kuuluu ;) Jatkan kirjoittelua taas pian, kun aika antaa hiukan paremmin myöten. Mukavaa viikkoa Dublin towniin :)
Maamaa,
laitoin sulle vaaralla profiililla sulle kommenttiin.
Mutta sa jo luitkin sen varmaan, laitatko mulle sahkopostia. :)
Mä olen kerran erehtynyt työhuoneesta... Aikoinaan Suomessa kun olin Nokiassa töissä niin jäin vahingossa yhtä kerrosta liian aikaisin hissistä pois ja marssin vain tyynesti 'omaan huoneeseeni' eli huoneeseen, joka oli samalla kohtaa, mutta väärässä kerroksessa. Hätkähdin, kun 'mun' koneen ääressä istui joku ja melkein jo ovelta huusin, että mitä tyyppi oikein oli tekemässä. Onneksi tajusin ja sitten olikin ihan pakko juosta viereiseen naistenhuoneeseen oven taakse nauramaan vedet silmissä, ettei nyt ihan hulluksi luultaisi...
Täälä Malahidessa oli reilu 2 vuotta sitten murtauduttu yhteen taloon, jossa oli suomalainen au pair perheen alle 1-vuotiaan vauvan kanssa kaksin (vanhemmat työmatkoilla). Olivat nukkuneet yläkerrassa eikä tyttö ollut herännyt vaan vasta aamulla huomannut, että voro oli yöllä käynyt :| Koruja ja läppäri viety ja perheen urheiluauton avaimet ja tietty se auto, joka oli sittemmin löytynyt tuusannuuskaksi ajettuna jostain puskasta.
Katariina, hyvä juttu ja kiva kuulla :)
Susa, en kerinnyt lukemaan väärällä profiililla laitettua kommenttia; mutta se on mulla varmaan kotisähköpostissa.
Mä laitan kotoota meiliä tänä iltana sulle :)
Leena, tuo väärään työhuoneeseen marssiminen oli hauska juttu :D
Ja liian usein olen kuullut noista murtovarkauksista ihmisten ollessa kotona! Törkeetä ja todella pelottavaa. Meilläkin töissä muutamia, jotka on aamulla alakertaan tullessa huomannut, että puolet omaisuudesta on kadonnut nukkuessa ... :(( Röyhkein oli, kun yhden suomalaisen kolleegan kotiin murtauduttiin silläaikaa kun hän istui omassa huoneessa valot päällä lukemassa kirjaa. Meni alas katsomaan, kuultuaan omituisia ääniä, ja yllätti varkaat itse teosta. Onneksi varkaat luikkivat vain pakoon - oisivat voinu tehdä jotain muutakin...en halua ajatella edes mitä...
Hui, voin kuvitella miten säikähdit. Pari kertaa on käynyt hotellissa että joku on yrittänyt tulla meidän huoneeseen. Erehdyksiä ovat olleet, mutta aina sitä säikähtää ja odottaa kauhuissaan että pääseekö yrittäjä sisälle.
Toivottavasti mökkäläasunto on hiljentänyt mökkälöintiään!
Susanne, hotelleissa ja erityisesti laivalla helposti erehtyy huoneesta/hytistä kun kaikki kerrokset on ihan samanlaisia. Mä aina tarkastan ovinumeron pariinkin kertaan ennenkuin alan availemaan :)
Mökkäläasunnossa on ollut ihanan hiljaista viimeisen reilun viikon. Taisivat VIHDOINKIN uskoa, että parempi olla vaan hiljaa. En tiä sitten oliko se se "final warning" vuokraisännältänsä vai se, että mä kävin niille sanomassa suorat sanat ovisummerin kautta ... :)
Hyvä kuitenkin näin. Pysyköön hiljaa! :)
Hehe....noin omissa maailmoissa....ei kait voi laittaa kànninkààn piikkiin, heh...jokatapauksessa onneksi ovi oli lukossa...olisi saattanut miehestàkin vielà erehtyà.....siinàvaiheess sunkin vitsit olis ollut vàhissà, eh :S
Post a Comment