Kissavahtina

Mennä viikolla olin meidän naapureille kissavahtina, kun ne oli lomamatkalla 10 päivää. Mä olin niille nimittäin palveluksen velkaa, sillä ne kasteli mun parvekepuutarhaa silläaikaa kun me oltiin Chile/Peru -retkellä. Tämä naapuri asuu kirjaimellisesti seinän takana, joten eihän se ole vaiva eikä mikään käydä sielä piipahtamassa kissaa katsomassa.

Noin yleisesti mä tykkään kaikista eläimistä, mutta itselleni en ottaisi kissaa lemmikiksi; mä olen koiraihminen. Kissat on söpöjä, mutta mun mielestä vähän arvelluttavia: en luota niihin 100%. Ja ne terävät kynnet & hampaat on pelottavat! :D

Naapurin kisu on 3-vuotias leikattu uroskatti nimeltään Tigru. Se on kokonaan sisäkissa. Naapuri sanoi, että Tigru ei tule ihan kaikkien ihmisten kanssa toimeen - jos se ei jostakusta tykkää niin se kyllä sen näyttää .... Mä olin Tigruun jo tutustunut vähän etukäteen, joten tiesin ettei se mua ainakaan vihaa.

Kävin joka ilta moikkaamassa Tigrua. Varmistin, että sillä on raikasta vettä ja ruokaa kupissa. Leikin kanssaan heittelemällä sille leluja ja juttelin sille mukavia :D 

Ensimmäisinä iltoina kisu tuli lemmenkipeänä kehräämään ja puskemaan heti kun astuin ovesta sisään. Se halusi leikkiä ja antoi mun silittää ja rapsuttaa.  

Kiltti söpö Tigru

Mutta viikon edetessä kissasta alkoi huomata, että se oli todella kyllästynyt yksin olemiseen. Naapurin perheessä on 4 ihmistä, joten kotosolla on melkein aina joku joka pitää kissalle seuraa. 

... parina kertana se oli selkeästi todella pahalla päällä ja ärtyisä; mourui kovaa ja hyökkäili mua kohti kynsineen ja hampaineen, kun menin 'liian läheltä' ohi. Niinä kertoina sitä ei voinut edes yrittää silittää, kun heti alkoi kynsimään ja puremaan! ... Ärtyneeseen koiraan osaisin heti suhtautua, ja varmaan saisin koiran myös leppymään, mutta ärtynyttä kissaa en osaa ollenkaan 'käsitellä. Siksi kissat mua jopa vähän pelottaa, kun ei niistä aina tiedä jos ne yhtäkkiä hyökkää ja kynsii mut vereslihalle. Yhden kerran Tigru hyökkäsi mun 'takajalkaan' kun käänsin sille selkäni ja mulla oli ihan vertavuotava kynsinaarmu ja jopa pyöreä verinen reikä puremasta polvitaipeessa!! En halua uskoa, että Tigru halusi mua satuttaa, se oli vaan niin turhautunut. Mutta en sen jälkeen sitä halunnut kauheasti silitellä ja rapsutella! Sen sijaan 'kyhnytin' kissan kanssa mun jalalla - mulla oli tossut joiden läpi ei mahdolliset kynnet tai hampaat päässyt :)

Yllä ja alla: tylsistynyt ärtynyt Tigru lattialla mouruamassa

Onneksi naapuri oli sanonut mulle, ettei kisu kaipaa niinkään hellittelyä, vaan enemmäkin seuraa ja hälinää ympärilleen. Ne ehdotti, että laittaisin esim. radion päälle, jotta talossa olisi jotain 'eloa'. Eihän naapuri tietenkään arvannut, että mä jaksan kyllä pölistä ja rupatella itsekseni kissalle vaikka kuinka kauan :D 

Yllä video, kun olen juuri tullut sisään.



Yllä video missä kyhnyttelen Tigrua tossullani - ihan tyytyväinen se siihen oli :D

Yhtenä iltana tajusin, että naapurillahan on sähköpiano!! Ja hieno piano onkin; siinä on jos jonkinlaista asetusta millä saa paitsi rytmejä niin myös eri instrumenttien ääniä koskettimista. Oli kitaraa, kirkkourkuja, harpsichodia sun muuta. Suurella riemulla pimputtelin sitten kissalle pianoa kaikkina loppuiltoina :D  Kisu istui pöydällä puoliunessa tyytyväisenä, kun minä soitin!

...harmi ettei käsilläni ollut mitään nuotteja. Jostain muistin sopukoista tuli muutama Aaronin ja Thompsonin Pianokoulu -vihkojen helppoja lauluja, joita soittelin. Ja tietysti 'Kissanpolkka'!

Myös lasten joululauluja näköjään oli harmaisiin aivosoluihin pinttynyt - alla olevassa videossa soitan "Soihdut Sammuu" :D :D



Hanin mielestä oli suunntattoman huvittavaa, että mä poikkesin joka ilta naapuriin soittamaan kissalle pianoa, ja vielä joululauluja! :D