Eilen vihdoin päästiin avaamaan tämän talven hiihtokausi!
Olin jo ihan malttamattomana odottanut milloin saan käyttää joulukuun alussa ostettua kausikorttia, jolla päästään kaikkiin kotikanttoonin hiihtokeskuksiin 'ilmaiseksi'. Oltiin suunniteltu menevämme sunnuntaina, jos sää sallii. Aamulla oli mieletön hernerokkasumu ja säätiedotteen mukaan Schwarzeellä satoi lunta. Onneksi tajuttiin katsoa web-kamerasta livekuvaa rinteeltä, minkä mukaan sää oli ihan OK, ja lähdettiin matkaan.
Bussimatka Schwarzeelle kestää n. 45 minuuttia, välimatka on n. 30km. On huvittavaa, miten totaalisesti maisema muuttuu niin lyhyen matkan aikana - meillä ei ollut lunta nimeksikään, mutta kun saavuimme Gypseraan, niin sielä oli ihan täysi talvi.
Kausikortti on TOSI kätevä!
Ei tarttenut jonotella lippuluukulle, vaan laittaa sukset jalkaan ja mennä suoraan hissiin. Toinen erittäin hyvä puoli on se, että ei tarvitse ostaa esim. 2 tunnin hissilippua, vain huomatakseen että sää ei olisikaan hyvä ylhäällä rinteillä. Kausikortilla voi laskea vaikka vain yhden laskun, jos sikseen tulee...
Mutta ei ollut mitään pelkoa huonosta säästä, sillä kun pääsimme ylärinteille, niin sielähän paistoi aurinko! Ei tuulta, parin asteen lempeä pakkanen, pehmeää puuterilunta! Ja maisema oli hieno, kun näki selvästi, että ollaan pilvien yläpuolella :)
Laskettelu sujui hyvin. Vähän ensin tuntui olevan suksien hallinta hukassa, mutta hyvin nopeasti sitä tottui menoon, ja sitten suihkimme nauttien vauhdin hurmasta ja ympäröivistä vuorista :)
Hani veti kunnon lipat yhdessä vaiheessa, ja kun tokeni takaisin jaloilleen, niin sillä oli naama ja korvat ihan täynnä lunta! Oli vaikea pidättää naurua, mutta onneksi ei satuttanut. Sanotaan, että jos ei lasketellessa kaadu ikinä, niin ei koittele rajojaan - joten sehän kuuluu vähän asiaan, että välillä menee kuperkeikkaa ... ;)
Viihdyimme rinteillä kolmisen tuntia. Oli ihanaa saada hengittää todella raikasta vuoristoilmaa ja nauttia vauhdista. Punttisalin lihasharjoittelutkin on hyväksi laskettelulle, sillä reidet ja käsivarret ei väsyneet läheskään niin paljoa kuin viime vuonna.
Nyt on kausi siis avattu, ja suunniteltiin jo menevämme taas ensi sunnuntaina mäkeen. Sillä kertaa tod.näk. toiseen lähellämme olevaan keskukseen nimeltä Charmey :)
4 comments:
Mukavaa hiihtosesonkia;teillä ne ovat kyllä kivasti lähellä;D
Aahhh! Mä niin kaipaan mäkeen. Toivottavasti päästään kokeilemaan pian ja niin et siitä tulisi harrastus kun lapset vähän kasvaa. Mikä ihana ilma teillä oli!
Tosi näppärä tommonen kausikortti kun pääsee heti bussista mäkeen ilman jonotteluja. Paljonkohan se maksaa Sveitsin rahoissa? Asuin joskus Jyväskylän Kortepohjassa Laajavuoren rinteen vieressä ja oli hienoa vaan ylittää yksi tie ja olla mäen juurella. Suomessa on hienoja vielä valaistut rinteet illalla. Eihän niihin talven pimeydessä muuten kukaan ehtiskään. Lasketteluterveisin Minttu
Kiitos Yaelian; lähellä on vaikka kuinka - ja parin tunnin päässä sitten jo todella isoja keskuksia kuten Zermatt, Verbier, Jungfrau, Wengen, ja Ranskan & muiden naapurimaiden kohteet :)
emmi, lapsia on nykyään rinteessä aina vaan nuorempina ja nuorempina - hyvä kun osaavat kävellä! :D Ruotsissa ja Norjassa on myös kivoja isoja paikkoja, joten ei ihan mahdoton ajatus teillekään tehdä joku kerta viikonloppureissu :)
Minttu, kausikortin hinta riippuu paljon siitä mihin keskuksiin se käy. Meidän kotikanttoonissa ei ole niitä isoimpia turistien suosikkikohteita, joten suht. edullisesti saatiin (CHF 440/nuppi/vuosi). Jos käy 10 kertaa, niin maksaa itsensä takaisin. Ja vaikkei jostain syystä kävisi niin montaa kertaa, niin kätevyydessään lyö laudalta kertaliput kyllä jo :)
Täällä suurin osa keskuksista menee kiinni ennen pimeää, mutta niissä järjestetään yölasku-tapahtumia, kun menevät otsalamppujen kanssa... Taitaa rinteet olla yksinkertaisesti liian isot, jotta ne voisi valaista ;) ;)
Post a Comment