Uskomatonta, miten yksinkertainen niinkin vakavan kuuloinen operaatio on!
Potilas oli 'puolihereillä', salissa 4-5 hoitsua ja itse lääkäri.
Lääkäri teki avanteen potilaan rintaan vasemmalle puolelle solisluun alle, ja kaivoi siihen pienen 'rintataskun' itse tahdistinta varten.
Johtimet, joita tälle potilaalle laitettiin 2 (dual-chambre IPG), pujotettiin ensin yksitellen suonia pitkin sydämeen - toinen jompaan kumpaan (oikea tai vasen) eteiseen ja toinen kammioon. 'Pujotus' tapahtuu röntgenin avulla ja johtimen kulun näkee tv-ruuduista. Uskomattoman helposti ne sinne saatiin paikkoilleen.
Sen jälkeen johtimet testataan; ne liitetään ohjelmointilaitteeseen ja sitten säädetään tarvittavat sähköenergian tasot sydämen stimulointiin, ja sitten itse tahdistin ohjelmoidaan potilaalle sopivaksi.
Sydämentahdistin "toimii" vain tarvittaessa; toisille se istutetaan siksi että sydän välillä lyö liian hitaasti, toisille vuorostaan rauhoittamaan joskus liian nopeasti sykkivää sydäntä. Titaaninen tahdistin, vaikka onkin pieni kooltaan (noin sentin paksuinen ja pari senttiä leveä), on kuin pieni tietokone: se tarkkailee sydämen rytmiä, pitää sen toiminnasta 'lokia', jonka voi tahdistimesta ladata tietokoneelle lääkärin analysoitavaksi. Se lähettää matalan sähkövirran sydämeen jos rytmi menee tiettyjen raja-arvojen ylle/alle.
Leikkauksen lopuksi lääkäri asettaa tahdistimen siihen 'rintataskuun', tikkaa piuhat paikoilleen ja haavan kiinni. Potilas on pari tuntia tarkkailussa, ja voi yleensä lähteä jo samana päivänä takaisin kotiin!
Sydämentahdistimen lisäksi meidän firmalla on myös defibrillaattoreita. Niiden istuttaminen on vähän monimutkaisempaa, sillä kysessä on korkean jännitteinen laite. Kaikki tietää varmasti ne sähköanturat, joilla sydänpysähdyspotilaille annetaan hurja sähköisku rintaan jotta sydän alkaisi sykkimään uudelleen -- ICD on sellainen, mutta istutettu (implantable) versio ... Toivottavasti pääsemme seuraamaan myös ICD:n istutusta joku kerta!
Leikkauksen seuraaminen oli tosi mielenkiintoista, eikä ainakaan mulle tehnyt yhtään pahaa vaikka verta vähän joutuikin näkemään... Huvittava hetki oli kun lääkärillä oli vähän vaikeuksia saada johdin paikoilleen ensimmäisellä kerralla. Yksi nurseista päivitteli ettei ole ikinä ennen nähnyt sellaista tapahtuvan ja kysyi multa josko minä olin nähnyt sellaista ... tietäväisenä, ja täyttä totta puhuen totesin vain että "No, I've never seen that before either" ... :D :D
Leikkauksen jälkeen oli mitä mahtavin fiilis: sydämentahdistin, jossa komeilee meidän firman logo, juuri paransi jälleen yhden ihmisen elämänlaatua huomattavasti! :)
Kolleegani ja minä leikkaussali-varusteissa :)
Oranssit Swiss Swatch -rannekellot on meidän 'tiimiasuste' ja aina päällä kun olemme asiakkaiden luona; oranssi on meidän firman brändi-väri :)
7 comments:
Mun poikaystävä aikoinaan oli töissä kardiologisella osastolla, ja he tekivät pallolaajennuksia. En päässyt koskaan näkemään.. mutta ilmeisesti aika näppäriä ja nopeita toimenpiteitä olivat nekin.
Ja alta luin että menette Japaniin.. olen NIIN kade!!
Olipas mielenkiintoista luettavaa...ja nàin voin vain kuvitella kuinka mielenkiintoista se oli nàhdà sitten livenà. Mullekaan ei tule verennàkemisestà mitenkààn erityisen huono olo....Tààllà tuntuu kaikilla tulevan heti heikotus ja pyòrrytys ja ties vaikka mità jos vàhàn on haavaa jossain...myòs miehille!
Huikeeta! Ja monelle ainutlaatuinen tilaisuus päästä seuraamaan tuollaista operaatiota. Hienoa ettei tee pahaa nähdä verta, verisuonia yms yms. Hivenen helpottaa katsomista :D
Olipa mielenkiintoinen kokemus(ja mielenkiintoista lukea siitä) ja kokea tuollaista paikan päällä. Hieno duunipaikka sinulla;)
Olet ihan ammattilaisen näköinen.
Todella kiinnostavaa! Pääsin itsekin kerraan seuraamaan leikkausta, se oli tosiaan kiinnostava kokemus, silloin vielä haaveilin lääkärin urasta :) Muistan vain sen kärventyneen veren tuoksun, kun suonia poltettiin kiinni. Sitä hajua ei unohda koskaan...
Merja, nykylääketiede on kyllä uskomatonta! Mielettömiä toimenpiteita tehdään tosta noin vain ... hienoa ja tosi mielenkiintoista.
Jep, Japaniin palataan 5vuoden tauon jälkeen - IHANAA! :)
Ciacy, oli kyllä tosi mielenkiintoinen kokemus olla leikkaussalissa :) Toivottavasti pääsen toistekin! Mäkin tunnen monia, sekä miehiä että naisia, jotka pyörtyilee jo pelkän veri -sanan mainitsemisesta ... :D
Minä, joo auttaa ettei inhota nähdä verta :D
Uskomattominta tuossa operaatiossa oli mun mielestä se että potilas oli hereillä ja että hän pääsi vielä samana päivänä kotiin !
Yaelian, oli todella mielenkiintoista. Ja sitten vielä se mahtava fiilis kun tietää että itsekin on tavallaan mukana siinä koko prosessissa kun on tuossa firmassa töissä :)
Allu, mua naurattaa kun näytän ihan Pro'lle :D
Ihmekös ne kyseli multa leikkaussalissa neuvoja ... :D Onneks en joutunut avustamaan!
Vera A. kiva kuulla että säkin olet päässyt seuraamaan leikkausta. Se tuoksu oli kyllä aika voimakas kun polttivat suonia kiinni pacemakerin 'povitaskusta' ... onneksi meitä oltiin varotettu etukäteen ! :)
Post a Comment