Tuesday, 19 January 2010

Elefantin muisti

En muista olenko aikasemmin kertonut, että mulla on ihan tajuton muisti. (lisäys: nauran omalle tekstilleni buahhahhaa! Hyvin alkoi "tajuttomasta muistista" kertominen, kun lause alkaa "en muista ..." :D :D)
Joskus se on suorastaan noloa, kun muistaa ihan ihmeelisiä juttuja vuosien ja vuosikymmenien takaa erittäin tarkasti. Muistan toki ihan käytännöllisiäkin juttuja aikojen alusta, mutta erityisesti ne "hyödyttömät" tiedot on vähän turhaa aivokapasiteetit tuhlausta ...

Erityisen hyvin muistan numeroita. Mm. kauhean kasan lapsuuden kavereiden puhelinnumeroita, jotka ei varmasti ole enää edes voimassa. Myöskin muistan suunnilleen kaikkien tapaamieni ihmisten syntymä- ja muut merkkipäivät, jos ne vaan on mulle kerrottu ja erityisesti jos olen niitä itse ollut joskus mukana juhlimassa. Muistan myös esimerkiksi hyvin tarkkaan oman "kasvukäyräni"; kuinka pitkä ja painava olen minäkin kouluvuonna ollut. Jopa parin tuotteen EAN-koodit niiltä ajoilta, kun olin kaupan kassalla töissä!!
Ja kaikenlaisia muitakin numeroita...

Mulla on myös monia käytyjä tai kuultuja keskusteluja päässäni sanatarkasti muistissa. En tiedä miksi jotkut sananvaihdot vaan on jäänyt niin tarkkaan mieleen, siis ihan varhaislapsuudesta asti!

Kaikkien eri luokkakavereiden nimet muistan (ja yleensä sen synttärin myös), usein myös heidän sisarusten ja jopa vanhempien nimet! Osaan myös "ajankohtaistaa" ihan kaikki tapahtumat elämässäni; muistan minä vuonna mitäkin on tapahtunut...osaan sanoa vuosiluvun monelle sellaiselle tapahtumalle, jotka jotkut ystävät ovat varmasti unohtaneet edes tapahtuneen ... ;D Enkä vain välttämättä omia tapahtumia, vaan myös ystävien ja sukulaisten! Usein mulle tuleekin soittoja tai tekstareita, kun kyselevät "Milloinkas se olikaan kun me oltiin sielä ja sielä...?" tai "Mikäs olikaan senjasen tyypin nimi ..." yms. yms.

Lisäksi osaan varmasti satojen laulujen sanat ulkoa, useimmat aktiivisessa muistissa (voin kirjoittaa sanat ylös tuostanoinvaan) ja loput passiivisessa muistissa, josta ne putkahtaa suun kautta rallatellen ilmoille kun kuulen tutun laulun. Joskus itsekin kuuntelen itseäni ällistyneenä, että kuinkas minä nyt tämänkin laulun muka osaan?! Myös monen elokuvan vuorosanat osaan ulkoa, ja valokuva-albumien kuvatekstit! Sekä tietysti kasapäin erilaisia mietelauseita, loruja ja lainauksia. Sanamuisti auttaa varmasti kielien oppimisessa, joten siitä olen kiitollinen :)

Usein leikin muistillani, se on ihan hauskaa ajanvietettä. Listailen silloin tällöin mm. USAn kaikki osavaltiot aakkosjärjestyksessa, tarkastaakseni osaanko ne vielä (osaan!) ja esim PSP DS:llä pelailen välillä erilaisia muistipelejä; se on hauskaa!

...ainut asia, jota en voi millään verrata "elefantin muistiin" on suuntavaisto ja erilaiset "reitit": ne eivät jää päähäni sitten mitenkään. Olen aina eksyksissä! Ainut keino on opetella yksi hyvä reitti paikasta A paikkaan B ja käyttää sitä sitten aina; jos reitillä on jotain sulkuja, niin olen pulassa.

Elefantinmuistini toimii parhaiten "taaksepäin"; muistan tapahtuneita. Hajamielisyys iskee sitten helpostikin esim. kaupassa käydessä - tartten aina kauppalistan, että muistan ostaa mitä pitää! Ja tarvitsen toisen muistilapun, että en unohda ottaa sitä kauppalistaa ostoksille mukaan!

Ihmeellistä!

18 comments:

Allu said...

Mäkin muistan hyvin kaiken mitä ei tarvitse kuten latinan prepositiot jne, mutta tärkeitä asioita en muista ja jos lähden jotain hakemaan yläkerrasta, jään sinne tekemään jotain aivan muuta kuten lukemaan blogeja ja sillä aikaa alakerrassa liedellä savuaa jo ruuat ja saa taas tuulettaa koko talon perusteellisesti.

Sky Mikaela said...

:O Pelottavaa... :D

Minä en muista nimiä, en sitten ollenkaan ja vierasperäiset nimet ovat pahimpia.
Muuten muisti on sellainen käytä ja taltioi... paitsi!

Muistan todella tarkasti, missä jokin nuppineulakin on kotonamme. Pystyn mielessäni käymään läpi kuvia ja jäljjittää jonkun esineen tai keskustelun.
Keskustelut jäävät muutenkin mieleen, monet ihmettelevät, miten muistan tuollaisenkin asian heistä. Sitten taas syntymäpäivät... eih, kummilasten synttärit pitää tarkistaa joka vuosi, oman perheen sentään pysyy päässä (myös vanhempien ja sisarusten)

Muisti on jännä ja pelottava asia. Sitä pitää osata hyödyntää ja ottaa edes pieni kapasiteetti siitä oikeasti käyttöön.
Sinä ainakin osaat sen :-).

(Uskaltaako tässä enää sanoa tänne mitään :-P)

Heljä said...

Mäpä muistin että muistat! Mulla ei ihan tuollainen ole, mutta muistan esimerkiksi isäni autojen rekisterinumeroita yli neljänkymmenen vuoden takaa ja mun oman ensimmäisen puhelinnumeron. Mutta jos äkkiä kysytään vaikka Koon tämän hetkisen auton rekkaria tai meidän lankalinjan puhelinnumeroa olen pulassa.
Muistellaan!

Jael said...

Elfantin muisti,hih! Sellainen on ihan hyödyllinen juttu. Mullakin on aina ollut tosi hyvä muisti,ja siitä on kyllä ollut ihan hyötyäkin.

Juju said...

justus! Tuo ON vähän pelottavaa. Minulta unohtuvat erityisesti juuri numerot. Lauluja ja loruja sen sijaan muistan vallan hyvin. Ja valitettavasti myös epämieluisia kommentteja vuosien takaa.

Pääsetkö hyödyntämään muistiasi työssäsi?

Pinkkis said...

Mullakin on hyvä muisti, mistä on ollut kovasti hyötyä elämässä; mulla on ihan älytön varanto kaikkea tärkeää nippelitietoa päässä - joskin numerot ei ole ihan mun vahvin puoleni, mutta sellainen trivialpursuit-fakta (josta johtuen mut yleensä diskataan k.o. pelistä, tyhmää).

Sitä piti kysymäni, että millainen muisti MaaMaa sulla on paras: kuulo, näkö vai joku muu? Minulla varmastikin näkö, sillä muistan monia asioita ikään kuin elokuvana. Siksi ehkä numerot eivät jää niin hyvin mieleen, paitsi jos näen ne kirjoitettuna.

Allu: :D Mulle käy ihan samoin!

MaaMaa said...

Allu, noin mullekin käy sillontällön :D Kerran paloi riisit niin pahasti pohjaan (ei jäljellä pisaraakaan vettä) että piti heittää paitsi kattila niin suunilleen hellakin roskikseen ;D

Natjale, ei tartte pelätä, en aio käyttää muistia kenenkään kiristykseen ;) ;D
Mulla on aika tarkka järjestys kotona, joten löydän tavarat varmasti jos ne on vaan laitettu (lue: hani on laittanut) ne takaisin samaan paikkaan mistä on ottanut ;)
Muisti on tosiaan uskomaton juttu. Myöskin se, että sen voi "kadottaa" ja sitten vielä "löytää uudelleen"; ihankuin ne olisi jotain konkreettisia juttuja jotka voi päästä "pudota" ... Kiehtovaa!

Hety, nykyiset puhelinnumerot ei ole mulakaan päässä enää, kun ei niitä ikinä tartte opetella ja samanlailla kuin ennen "vetää" (näpytellä)... Halituksia!

Yaelian, kyllä hyvästä muistista on ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa .. tietty joitain tosi ikäviä "pikkujuttuja" ei mielellään muistais ...

eilen tänään huomenna, joo kyllä mä aika paljon pääsen hyödyntämään muistia töissä. Teen paljon hommia prosessien, numeroiden ja materiaalien kanssa. Kun muistaa prosessit ulkoa, niin ei aina tarvitse kaivaa esiin manuaaleja tai yhteistietolistoja...
:)

Maiku, hyvä että sullakin on hyvästä muistista paljon hyötyä! Mä osaan jostain ikivanhasta TrivialPursuitista paljon vastauksia ulkoa, pelaamisen kautta oppinut ;) Niistä jää aina kiinni, kun tietää sellaisia juttuja mitä ei tod VOI tietää muutenkuin jos on oppinut sen kortin ulkoa ;)
Mielenkiintoinen jatkokysymys... pitää oikein miettiä... Luulen, että mullakin on kyllä näkömuisti; olen aina kirjoittanut paljon asioita ylös päiväkirjaan tai kalenteriin ja nyt reilun vuoden tietty tänne blogiin. Ja kun jotain kirjaan ylös niin yleensä se siinä samalla painuu myös aktiiviseen muistiin...
Myöskin ne kaikki keskustelut, mitkä muistan pitkien aikojenkin takaa, on mielessä juuri tuollain kuten sanoit "elokuvamaisesti".

Anne said...

Sulla todellakin on hyvä muisti! Eli tajuton muisti! Naurattaa vieläkin. :D

Mäkin muistan joitain ENAreita, esim. tuorehiivan enari on 6400 8899. :)
Mä tartten kanssa aina kauppalistan kauppaan. Varsinkin, jos käy ruokaostoksilla jossain isommassa marketissa, kun silloin joutuu aina ravaamaan kauppaa päädystä toiseen.

Tuohon suuntavaistoasiaan auttaa navigaattori! ;)

Perheenäiti said...

Hervoton muisti :-) Minä en muista mitään kauppalistasta alkaen. Paitsi joskus alaluokilla opetellun litanian Jaakobin 12 pojasta: Ruuben, Simeon, Leevi... Ei hirveesti hyötyä, paitsi ehkä joskus Trivialissa :-)

Anonymous said...

Mie oon kyllä vähän eri mieltä tosta navigaattorin hyödyllisyydestä vähänkin tutulla seudulla!Maamerkit opiskelemalla olen jopa oppinut liikkumaan työasioissa Hesassakin.

MaaMaa,mie muistan myöskin kaiken ihan epäolennaisen ja todella turhan nippelitiedon!!!
Osaan ulkoa paikallisen A-tavaratalon myynti dvd:eiden järjestyksen aika hyvin,käynhän minä ne koluamassa ne pari kertaa viikossa.

Pikkupoikana osasin ulkoa tulevan viikon tv-ohjelmat,kaikki tarpeelliset puhelinnumerot ja kaikkien sukulaisten sotu:t.

Nykyään en enää muista MITÄÄN!
Olen tajuttoman hajamielinen!!!
X-rouvalta paloi hihat monta kertaa viikossa!En uskalla lähteä kauppaan noutamaan edes yhtä asiaa ilman muistilappua.

Olen aikanaan unohtanut jopa tyttäreni päiväkotiin,oli pieni ihminen muuten vihainen kuin ampiainen ja kirosikin pikkuneiti silloin elämänsä eka kerran!!!

- IsoMies -

Anne said...

Isomies: Tuo navigaattori oli sisäpiirivitsi. :)
Eli ei minunkaan mielestä ole kovin hyödyllinen tutussa ympäristössä.

MaaMaa said...

Anne, muaki naurattaa mun postauksen ekan lauseen sanavalinnat :D "tajuton muisti". Mikä ihme se sitte on?! :D
Hihhihi, navigaattorit auttaa, ellei hajoa käsiin ja jos seisoo "signaalitornin" vieressä eikä liiku mihinkään! Sittenpähän ainaki tietää että "minä olen nyt tässä." ;D ;D

Perheenäiti :D "en muista mitään" kuulostaa aika hurjalle :D :D
...mutta hyvä että sentään ne Jaakobin pojat :D

IsoMies, mulla ei auta maamerkit. Ne ei vaan jää päähän! Ja vaikka jäisiki, niin eksyisin sitten niiden välillä ;D
Jos mä lähden kauppaan ostamaan "yhtä asiaa" niin yleensä tulen kamalan lastin kanssa takasin, mutta silti juuri Se Yksi Asia puuttuu!! Voi ei että unohdit lapsen päiväkotiinkin! :D :D
Hanin äiti on myös kerran unohtanut hanin veljen vauvakorissa kaupan kassalle, kun oli niin kiireessä ja paljon kannettavaa... onneksi oli tuttu kassa eikä ajanut kovin pitkälle kun tajusi, että "jotain" puuttuu ;D

Susadim said...

Numeromuistini ehkä muistatkin (onnea ja kukkia pöytään MaaMaalle 10.6.) ja sama juttu näkömuistin kanssa. Mutta omia asioitani unohdan tai sitten vain haluan unohtaa...Ystäväni sitten muistaa minunkin puolestani minun asoita, kerran soitin hänelle kysyäkseni olenko saanut erään rokotteen, hän vastasi, että joo sait opiskeluaikana...Välillä hirvittää, kun hän muistaa kaiken, mutta toisaaltaan hän on yhä ystäväni, vaikka siis muistaa...kaiken :)

Anni said...

Sinulla on ihan uskomattoman hyvä muisti!!!
Suuntavaisto minullakin on ihan surkea. Jos minusta tuntuu että pitää mennä vasemmalle silloin on paras mennä oikealle sillä yleensä aina pitää mennä juuri päinvastaiseen suuntaan kun minusta tuntuu:)

Suzhouren said...

Wau, mieletön muisti! Olisipa omakin noin hyvä. Välillä itsestä tuntuu, että menneisyys on vain yhtä puuroa. On pakko valokuvata paljon, että edes ne kuvat auttaisivat muistamaan.

MaaMaa said...

Susadim, joo muistan että sun kanssa ollaan bloggailtu syntymäpäivämuistista :)
Ja totta on ettei ole ehkä kauhean kivaa jos joku toinen muistaa sun juttuja paremmin kuin sinä itse ... mutta toisaalta hyvä että joku muistaa ;) Ja joitain asioita ei tod. haluaisi edes muistaa...ja sitten tietysti juuri ne asiat mieleen jääkin. Muisti on kyllä ihme juttu :D

Susanne, tuo suuntajuttu on mulla ihan sama! :D :D Sä saat varmaan hyvää harjoitusta suunnistamiseen sen Geokätköily-harrastuksen myötä! :)

Suzhouren, valokuvat auttaa muistamaan. Varmaan monet mun lapsuuden muistot on alunalkaen jäänyt mieleen valokuvien kautta. Kun kuvia katselee, niin muistaa yhtäkkiä ne asiat mitä siinä kuvan "ulkopuolella" silloin tapahtui :)

-S- said...

Voi sua onnellista. Mà en muista numeroita, en synttàreità, en naamoja, en nimià, en keskusteluita en mennyttà enkà tulevaa...Joskus luulen muistavani esimerkiksi jonkun keskustelun ja muiden mielestà se ei sitten mennytkààn ihan niin ja sitten siinà ollaankin jo riitelemàssà, eh....Oot kyllà aika hemmetin onnellinen kun muistat noin paljon "muka turhia" asioita. Musta nuo ei ole turhia ollenkaan!! Olis ihanaa muistaa tuollaisia asioita....mà muistan vaan kaikkea todella tarpeetonta...siis oikeesti tarpeetonta...kuten esimerkiksi sen ettà olin tàtini luona 5 vuotiaana ja mulla oli punaiset sukkahousut! eheh...eli ole iloinen tuosta muististasi....ja hei...oikein hyvàà matkaa :D

MaaMaa said...

-S- muistia voi harjoittaa; suosittelen jotain pelejä tai esimerkiksi tapahtumien kirjausta ylös kalenteriin: mä olen aina merkkaillut kalenteriin tai almanakkaan sanalla tai parilla vähintään, mitä minäkin päivänä on tapahtunut ja sitämyötä tapahtumat on jäänyt muistiinkin :) Näin ainakin oletan...

Ja just tollasia "sukkahousujuttuja" mäkin muistan, eli ei ihan kaikki munkaan muistot todellakaan ole kovin merkityksellisiä ;) Mutta tottakai mielummin muistan vaikka kaiken kuin en mitään...

Terkkuja teille ja kiitos matkatoivotuksista. Iltapäivällä lähdetään! JIPPII!!! :))