Ulkona on hernerokkasumu, ihan hirmee uzva! Sumuvalot päällä köröttelin Puntolla töistä kotiin kauppakeskuksen kautta, piti nimittäin käydä kattomassa josko löytyy uusi paita Lontoon tyttöviikonloppua varten. Hania naurattaa, että ollaan menossa Lontooseen tyttöilemään; eli tietty shoppailemaan, juomaan kuplajuomaa ja parantamaan maailmaa, niin piksi pitää mennä ennen ko. viikonloppua shoppailemaan myös?!
Höh noita miehiä! Tartteehan sitä olla jotain uutta kivaa päällä, kun menee shoppailemaan ja hengailemaan tyttöjen kanssa - eikö?!
Löysin shopparilta ihan kivan kirkkaan violetin topin, missä sellanen roikkokaulus ja piukee vyötärö. On aika pitkä helmasta, joten ei paljastu jenkkakahvat kun istuskelee baarijakkaralla :) Oikeen kivan värinen, varsinkin kun on vielä kivan ruskee loman jäljiltä.
Olen ilonen löytööni :)
Mun niska on kipee :( Kipu alko lauantaina tuolta lapaluiden välistä ja on nyt pikkuhiljaa kiivennyt vasempaan niskaan. Auh! Ei ole mikään hirveen paha, mutta vihlasee ikävästi jos tekee äkkinäisiä liikkeitä. Toivottavasti ei mene pahemmaksi, pari vuotta sitten nimittäin niskani jumiutui niin pahasti että olin viikon sairaslomalla. Kävin sillon fysioterapeutilla pariin kertaan, ja ne rusautti pään melkein irti kun irottelivat jumiutuineita nikamia. Siihen en halua uudelleen: oli todella tuskaa!
Susadim haastoi mut mennäpäivänä Yaelianin aloittamaan uuteen meemiin:
Kerro jostain hurjasta kokemuksestasi. Jokaisella meillä on varmaan ollut jonkinlainen hurja mieleenjäävä kokemus.Joskus ne palautuvat mieleen; ne voivat olla joko hauskoja hurjuuksia tai sitten vakavia sellaisia, mutta niissä on jotain,mikä on jäänyt mieleen enemmän kuin joku toinen kokemus.
Mulla ei mitään ihan hirveen hurjia kokemuksia mielestäni oo. Tottakai elämä on välillä heitellyt ja koetellut, ja joskus on itse hölmöilyillään tai hajamielisyydellään saanut itsensä tiukkiin paikkoihin, mutta ei kuitenkaan mitään ihan hirveetä....
Päätin valita tähänkin haasteeseen jonkinlaisen teeman, niin on helpompi saada jotain vastatuksi :)
Mun teema tällä kertaa: haverit, joista on jäänyt arpi tms. muisto kehoon/ihoon.
1. Pistoarpi oikeassa polvitaipeessa: alle kouluikäisenä kesämökillä sain ajaa isoveljen tekemää mäkiautoa (tai joku semmonen...). Sain aika kovan vauhdin lievässä alamäessä, ja vasta vauhdissa aloin kyselemään, miten vempaimen saa pysäytettyä. Veli juoksi vierellä ja vetäisi itse "käsijarrusta". Mäkiauto pysähty kuin seinään ja mä kierähdin auton päällä ja se se käsijarrun vipu pisti mua polvitaipeeseen. Veli säihkähti tietty pikkusiskon satuttamista, mutta vähätteli pipiä niin paljon, etten ikinä kertonut äidille (!). ...mutta ei se ihan pieni "pipi" ole ollut, koska vieläkin on arpi!
2. Iso pitkä pystysuora arpi oikeessa polvessa: olin oppinut juuri ajamaan ilman apupyöriä, oisinko ollut noin 5v. Piti näyttää mummille kuinka se sujuu. ...no ei sujunut.... kaaduin niin, että iso kivi viilsi polven auki. Muistan vieläkin, kun äiti iski mut kylpyammeeseen istumaan ja alkoi huuhdella haavaa. Mä istuin verikylvyssä!
3. neliönmuotoinen arpi oikeessa polvessa (tuon pitkän arven alla): 7v. koulun ensimmäinen "kasiaamu", eli klo 8:ksi kouluun. Tunsin itseni isoksi koululaiseksi, kun piti mennä niin aikaisin. Juoksin kohti koulua pitkin asvalttista alamäkeä, kunnes johonkin kompastuin ja sitten liu'uin mahallani osan mäkeä alas. Polveen oli painunut kivi, jonka itse kaivoin sormella pois. Kivi olikin sellainen tikarin muotoinen ja sen alta paljastui kamala syvä haava! Huusin kuin palosireeni. Naapurin täti tuli parvekkeelle ja käski olla hiljaa. Muistan, että vain katsoin tätiä suoraan silmiin ja kirkuin! Äiti vei mut sairaalaan ja sain polveen 3 tikkiä.
4. oikeessa isovarpaassa hassu pyöreä arpi: olin paljain jaloin tulossa pihalta leikkimästä. Avasin rautaisen rapunoven niin, että varvas jäi oven alle jumiin. Ai jumakauta se sattu!
5. Vasemmassa kämmenselässä pienenpieni pyöreä arpi: 6v sairastin vesirokon... yhtä niistä ruvista revin aina vain uudelleen ja uudelleen. Muistan, että äiti kielsi repimästä rupea "siitä jää ruma arpi" ... en uskonut...
6. 2 pistoarpea oikean polven molemmissa sivuissa (oikea polvi onkin kärsinyt aika paljon!): Olin äidin ja isän kanssa 14-vuotiaana Norjan Lillehammerissa laskettelemassa hiihtolomalla. Ekana lomapäivänä sattui (tietysti) minun kohdalleni sellainen tuolihissi, missä ei ollut sitä istuin osaa! Noja vain! En kerinnyt suksineni alta pois, vaan jäin housun vyösoljesta kiinni johonkin siinä tuolissa... Roikuin siis yläilmoissa housuista! Norjalaiset huusivat stoppia. Murphyn lain johdosta housuni repesi ja mä putosin yläilmoista metrin päähän pehmusteista suoraan kauheaan kivilouhikkoon. Polvet edellä. Oikea polvi paisui hetkessä ja loman laskettelut jäi siihen ... Arvet sain, kun polvesta bunkteerattiin vedet ja veret pois ja sen jälkeen tehtiin tähystysleikkaus. Joku kalvo sieltä on revennyt pois, eli konttaaminen sattuu edelleen, mutta muuten polvi on OK. Onneksi!
7. 11vuotiaana katkaisin myös vasemman käteni. Olin menossa luisinradalle tapaamaan poikaystävääni (kyllä, nuorena on aloitettu seukkaamiset ;D) ja juostessa liukastuin raitilla niin, että pyllähdin täysillä käden päälle. 6 viikkoa siinä oli kipsi.
8. Ratsastusleirillä 14vuotiaana pieni shetlanninponi puri mua täysiä vasempaan reiteen. Kamalat hampaanjäljet komeili siinä vihreäsinisinä monta viikkoa ja olin paniikissa, että jälki ei lähde ikinä pois....onneksi pelko oli turha: ei enää jälkeä, mutta en luota pikkuisiin poneihin!
9. 2 viiltoarpea, yksi molemmissa käsivarsissa, oikeassa se on isompi: v.97 minulle tehtiin munuais-biopsia. Ennen koepalan ottoa tarkastettiin, että veri hyytyy normaalisti; laskettiin verihiutaleiden määrät yms. Yksi testi tehtiin viiltämällä pieni haava käsivarteen, ja sitten otettiin aikaa kuinka kauan se vuotaa. Tavoite oli pari minuuttia. Mun haava vuosi ja vuosi ja vuosi, kunnes hoitaja viimein mietti ääneen "viilsinköhän liian syvän haavan...?" Hoitsu viilsi toiseen käpälään toisen haavan ja taas odotettiin parikymmentä minuuttia. Lopulta joku lääkäri kävi toteamassa, että verihiutaleiden määrä on OK vaikka haavat vuotaakin niin kauan, joten se viiltotesti jätettiin huomioimatta. Arvet jäi ... kiva.
...siinähän noita. Muitakin havereita on, mutta ei taida olla enempää pysyviä jälkiä kehossa ... :D
12 comments:
Onpas sulle noita arpia kertynyt! Jännää miten tuollaisistakin tulee muistoja mieleen.Mulla on esimerkiksi arpi siitä kun orava puri käteen kun yritin ottaa syliin kesyä oravaa Seurasaaressa....
Hih! Tänä iltana en kyllä taida päästä nukkumaan laskematta arpiani...tuo sun lasketteluonnettomuus oli "paras", sori vaan, kuulostaa niin koomiselta :) ihan näin sut teinityttönä siellä yläilmoissa housuista killumassa sukset siksakaten... :)
Huh, aikamoinen määrä 'muistoja'! Mulla ainoa arpi on alavatsassa, kun Roosa aikoinaan syntyi sektiolla, mutta se oli vain iloinen tapahtuma :) Vasemman silmän alla taitaa olla ihan pienenpieni painauma, myös vesirokon ruven repimisestä. - Meidän lapsetkin ovat selvinneet vähällä. Frans on (toistaiseksi) ainoa, jota on tikattu: kaatui 4-vuotiaana Tampere-talon portaissa, kun oltiin jotain lastenteatteria menossa katsomaan: leuka aukesi ja sai siihen 4 tai 5 tikkiä.
Ja tottakai tyttöjen viikonloppua varten pitää ostaa uusia vaatteita :D
Mä alan vähän olla jo täpinöissäni - en tosin vielä omassa blogissa uskalla hehkuttaa, kun ei olla vielä anopin kanssa sovittu kesän lastenhoitokuvioista ja Suomen lomailuista, mutta näyttäisi nyt siltä, että päästään J-P:n kanssa heinä-elokuun vaihteessa noin 2 viikoksi Vancouveriin ja Nelson B.C:een, mulla siis se vaihtarivuoden luokkakokous silloin ja monta kyläilypaikkaa :)
Yaelian, totta - arvista ja kolhuista riittää aina juttuja. Hauska tuo sun orava-tarina :D ..söpöläiset on aika piruja, jos pääsee näykkimään :D
Susadim, kerro mullekki sun arpien tarinat, kun oot käyny ne läpi :D
Joo, tuo Lillehammerin hissijuttu on yksi niitä "vakkaritarinoita" ja aina naurattaa. Oon mahtanu olla näky! ...vaikka sillon ei kyllä naurattanu tippaakaan :D
Leena, pitää koputtaa puuta ettei teidän lapsille tule lisää havereita; ootte aika vähällä tosiaan säästynyt kun ootte noin iso perhe! :)
Hyvä, että oot samaa mieltä että tyttöviikonloppua varten pitää ostaa vaatteita :D
Ja MIELETTÖMÄN IHANAA jos pääsette oikeesti toteuttamaan tuon Kanadan matkan! Hienoa! Siitä tulee varmasti super hauska reissu, ikimuistoinen!
PIdetään peukut ja isovarpaatkin pydessä, että tuon saatte järjestettyä kokonaan! :))
Todellakin uudet vaatteet shoppailureissulle.....tulee hyvä olo, kun saa tepastella katuja ja kauppoja uusissa kuteissa :D
Mä aloin lukeen tuota sun juttua ääneen (teen sitä vieläkin, eikä johdu siitä että en osaisi lukea,hih) mutta sitten en enää nauramisen seasta kyennytkään ääneenlukemiseen. Musta se oli tosi hauska (ja kamalakin) kun se nainen parvekkeelta vaan huusi että ole hiljaa!!! Ja tuo hemmetin viiltotesti...kuinka tuollaisia edes tehdään??? ja vielä KAHDESTI!!!
No onpas sulla arpia. Mulla on monta kanssa, mutta lääkärit ovat leikelleet.
Ajattelen sun enkeliäsi tänään, eilen ajattelin omaani, kun oli hänen syntymäpäivänsä.
Pitääpä miettiä hurjaa kokemusta.
Sun oikea polvi on ollut tosi kovilla.. Onneksi on vielä menossa mukana kuitenkin :)
Kiitos haasteesta :) Täytyypä muistella, mitä hurjaa mulle ois tapahtunut.. Äkkiseltään ei nimittäin tuu mitään mieleen, tylsä elämä ilmeisesti ;)
Vau paljon arpia!
Harmi etta sulle jai viiltotestista arvet!
Mulla on muuten vielakin ne rokotusten arvet reidessa mitka annettiin ennen vanhaan.
Laita kuva uudesta topista, kuulostaa kivalta :)
Ooh, aika vaikuttava arpikokoelma:o!
Minä kanssa kaaduin tässä taannoin ja oikean polven alla on edelleen järkky patti, mikä täynnä kai hyytynyttä verta. Mutta eihän tuo paikallinen konitohtori sitä ruvennut punkteeraamaan ( enkä ehkä ois antanukkaa!) ja nyt se kai kaunistaa kinttuani forever. Ja konttailu sattuu ja kuuluis "toimenkuvaani" kotiäitinä ihan välttämättä kuitenkin!
Ja TOTTAKAI pitää ostaa jotain uutta tyttöilytapahtumaan!!! Mulla naistenpäiväviikonloppuna ihanaa menoa suunnitteilla, toivottavasti kaikki menee vaan putkeen ja homma toteutuu!
Hih -S- :)
Mäki luen usein juttuja ääneen, kun olen yksin! :D
Ja se viiltotesti oli kyl aika uskomaton! Meni hitosti aikaa eikä mitään hyötyä siitä lopulta ollut. Ja arvet jäi; joku voi luulla, että oon itseäni viillellyt! :(
Allu, lääkärien "tekemiä" arpia mulla on myös noiden lisäksi :D Esim luomien poistoista on jäänyt ympäri kehoa pieniä arpia.
Kiva, jos saat postattua omat hurjat kokemuksesi!
Synttäripäivän aatoksia sinun enkelillesi myös! :´)
Jaana, oikea polvi onkin rassu aika kovia kokenut :D
Mäkään en keksinyt mitään varsinaista yhtä hurjaa kokemusta, joten vastasin "teemalla" tuohon haasteeseen :)
Susa, nyt kun sanoit, niin muistin että onhan mullakin iso arpi jäljellä siitä vauvarokotuksesta. Mietin vaan, että minkä hillittömän kokoinen pistin se onkaan ollut, kun on tommonen arpi meillä kaikilla! Hanilla se arpi on vasemmassa olkavarressa - ovat antaneet rokotuksen vähän eripaikkaan Tanskassa, siis.
Yritän ottaa jonku kuvan siitä topista ja laitan näytille :)
Minna, voi ei että jää kuhmu polveen. Kyllähän nyt kontata pitäisi pystyä! Toivottavasti paranee ajanmyötä. Se mun polvi oli kokonaisuudessaan täynnä vettä, näytti vesi-ilmapallolle! Eli ei voinut jättää bunkteeraamatta... :D
Toivottavasti suunniteltu naistenpäivän tyttöily järjestyy: kuullostaa hyvälle ja oivan päivän ootte valinnut :)
Heh, taisin nukahtaa eilen kesken arpien laskemisen...lääkärien tekemiä arpia on 12 kpl ja sitten niitä itseaiheutettuja on lukuisia, mm.taltalla läpi kämmenen...(no ei nyt ihan läpi, mutta arpi on ollut jo 18 vuotta).
Ei musta sitten tullutkaan puuseppää :D
Susadim, auts, taltta kämeneen! Ei kuullosta hyvältä :D
Aika paljon lääkärit on suo arvettanut kanssa.... :/
Hyvä keino laskea arpia lampaiden sijaan :D
Post a Comment