Sveitsin suomitytöt patikoimassa :)

Meitä Suomalaisia on vakituisesti täällä Sveitsissä aika iso määrä; suurlähetystön sivujen mukaan täällä asuu 7000 Suomen kansalaista!! Mä olen tutustunut äkkiä laskettuna 16 Sveitsinsuomalaiseen täällä olon aikana - suurimpaan osaan alunperin Facebookin kautta. Joukossa on aivan ihania ihmisiä, ja monen kanssa on löytynyt yhteisiä tuttavia myös Suomesta vuosien takaa. Maailma, tai ainakin Suomi, on kyllä pieni paikka!

Aluksi, kun muutin pois Suomesta, en ollut oikeastaan ollenkaan kiinnostunut Suomalaisesta seurasta. En sitä vältellyt, mutta en sellaista vartavasten etsinytkään ... enemmän luonnollisesti kiinnosti uudet kansalaisuudet, värikäs kansainvälinen kaveripiiri. Mutta vuosien kuluessa sitä huomaa sitten kuitenkin viihtyvän aivan erityisen hyvin Suomiseurassa, ulosuomalaisten kanssa tuntuu hyvin helposti löytyvän yhteinen sävel :)

Meidän Sveitsin-Suomityttöjengi on aivan mahtava.
Naurua, huulenheittoa, maailman parannusta, Suomalaisia perinteitä (saunaa, rapujuhlia, suvivirttä, avantouintia...) ja kaikkea sellaista kivaa mitä ei oikein minkään muunmaalaisen kanssa niin vaan ala harrastamaan! :D Suomityttöjen kanssa ollaan tapailtu epäsäännöllisen säännöllisesti muutaman kuukauden välein, millon missäkin. Olemme hajaantuneet mukavasti ympäri Sveitsiä: Zürich, Winterthur, Basel, Neuchâtel, Ticino, Vaud, Fribourg ... yms. Kukin on vuorollaan järjestänyt tapaamisia omissa asuinkaupungeissaan, ja treffien ohjelmassa on aina ollut paitsi se hauskanpito niin myös ko. kaupunkiin tutustumista. Mahtavaa on samalla ollut päästä tutustumaan Sveitsiinkin lisää.

Mä järjestin Juhannuksena treffit omassa kotikanttoonissa tokaa kertaa. Viime vuonna oltiin kotikaupungissani, joten tällä kertaa vein tyttöjä yhteen omista suosikkipaikoistani kotikanttoonissa (ei siis kotikaupungissa): Schwarzsee. Siellä on upeita patikointireittejä vuorilla, ihana Schwarzsee -järvi jossa voi pulikoida, hyviä ravintoloita, suloisia lehmiä ja yllinkyllin raitista vuoristoilmaa, talvisin tietysti myös laskettelua.

Porukka ei ollut näillä treffeillä kovin suuri, sillä monet oli reissussa tai varattuina töissä. Mutta ei porukan pienuus tunnelmaa lainkaan latistanut, enemminkin päinvastoin! :D

Vietimme koko iltapäivän vuorilla ihastellen maisemia ja lehmiä. Nauroimme ja lauloimme, ja yritimme päästä (ja pääsimmekin!) mahdollisimman lähelle lehmiä ottaaksemme niiden kanssa 'Selfieitä' ... :D

Tässä muutamia kuvia tuosta iloisesta päivästä:

Schwarzseeltä voi ottaa tuolihissin ylös Riggisalpiin, josta alkaa patikointireittejä. Tässä noustaan hisseissä ylös, Schwarzsee-järvi jää kauniisti alapuolelle :)

Ylhäällä 1490m korkeudessa valmiina marssiin! :)

Pikku-Heidi -maisemia. AH miten kaunista!!!!!!!

Suloisia lehmiä laiduntamassa jokapuolella 

Mä pääsin superlähelle lehmää kumartumalla sitä koden ja juttelemalla sille pehmeästi.
Lehmä tuli ihan mun naamaan kiinni ja NUOLAISI mua poskeen!!!
Mä tietysti kirkaisin siinä vaiheessa, kun limainen karvakieli koski naamaa, ja tuo kuva on
otettu murto-osa sekunti liian myöhään,  kun lehmä jo perääntyy - se varmasti pelästy mun kirkaisua! :D

Suomitytöt niityllä!
Pysähdyimme naukkaamaan 'virkistävät' salmaripaukut! :D

Patikkamatkamme ei ollut kovin pitkä; vain kolmisen kilometriä, mutta me hidasteltiin reitillä oikein tosissaan ja pidettiin vähän väliä maailmanparannustaukoja. Reitti kulki vuorelta takaisin alas järvelle, tuolihissin lähtöpisteeseen. Kun vihdoin pääsimme takaisin järvelle, minä painelin yhden toisen hullun suomitytön kanssa uimaan! Järvivesi oli tuohon aikaan kesästä vain n.15° (suoraan lumisilta vuorilta!) joten oli todella piristävä kylpy! Sinne meni talviturkki! :)

MaaMaa Schwarzseessä! :D

Mukavan päivän kruunasi mahtava grilliliha-illallinen, jonka söimme pikkuruisessa Plaffaienin kylässä summanmutikassa valitussa ravintolassa. En muista nyt ravintolan nimeä, mutta kotimatkalla jouduimme vaihtamaan bussia ja bussien välillä olikin yhtäkkiä kahden tunnin tauko! Kun jäimme ekasta bussista keskellä 'ei mitään', onneksemme silmiin osui mukavan näköinen terassiravintola, josta kantautui herkullinen grillilihan tuoksu. Saimme mahtavan hyvää ruokaa edullisesti ja loistopalvelua - tyypillistä pienemmän paikan luxusta! :)

Nyt odottelen, josko joku Sveitsinsuomalainen innostuisi järjestämään rapujuhlat! Viime vuonna vietimme mahtihauskat rapujulat syyskuun alussa (kliks tästä ko. postaukseen) - saa nähä josko kutsua pukkaisi kohtapuoleen! Mä en voi juhlia pitää, kun ei ole tarpeeksi isoa ruokapöytää! :D