Ihania juhlia Suomessa, osa 1.

Noniin, nyt on sitten käyty Suomessa ja juhlittu olan takaa valkolakin saanutta veljentyttöä sekä kasteen saanutta pientä uutta kummityttöäni. Oli aivan uskomattoman ihanaa päästä näkemään niin paljon sukua yhdellä kertaa lakkiaisissa ja myöskin tavata tietysti ystäviä - pikaisesti, mutta kuitenkin ... :)

Meinasi mennä kyllä kaikki juhlat ohi suun, sillä menomatka Suomeen alkoi aika katastrofaalisesti.
Meidän lento lähti klo 09:10 AM Genevestä Amsterdamin kautta Helsinkiin. Herättiin kukonlaulun aikaan aamulla, jotta ehdittiin klo 5:56 lähtevään junaan, joka olisi perillä kentällä n. 7:30 - eli reilusti ennen lennon lähtöä. Me ollaan aina mielummin etuajassa kuin yhtään kiireessä ... Mutta toisin kävi!

...istuimme jo junassa meidän asemalla, kun kuuluttivat että edellinen juna oli törmännyt 'eläimeen' matkan varrella. Sanoivat, että odottelemme jonkin aikaa nyt lisätietoja asemalla, ennenkuin mahdollisesti voimme jatkaa matkaa. Mä siinä ääneen pohdin, että ei voi kestää kauaa lakaista kissanjäänteet radalta ja jatkaa matkaa ... mutta kyseessä ei sitten ollutkaan mikään pieni eläin, vaan LEHMÄLAUMA! Jälki oli ollut pahaa, 4 lehmää kuoli ja junaliikenne meiltä kohti Lausannea (ja Geneveä) oli sitten totaalisesti poikki. Normaalisti junat kulkee puolen tunnin välein, ja nyt niitä sitten peruttiin yhteensä 4 -- juuri ne meille kriittiset junat, joilla olisimme ehtineet ajoissa kentälle!

Jouduimme menemään kentälle siis pitkää kiertotietä Neuchâtelin kautta. Vaihtoehdoista se oli nopein, mutta ei tarpeeksi nopea. Oisitte vaan nähnyt mun epätoivon junamatkalla!! Vaikka tietenkään onnettomuus ei ollut lehmien, vaan maajussin syytä (huono aita tms.), niin kyllä minä manasin 'Saatanan Lehmiä' koko matkan - kerrankin kun kirjaimellisesti niin sai sanoa .... ;)

Saavuimme lopulta kentälle klo 8:55 ... eikä koneeseen enää tietenkään ketään päästetty. Mutta ONNEKSI KLM oli armelias, jälleen kerran, ja saimme vaihdettua meidät klo 17:05 lähtevälle lennolle vain 70 euron maksulla per nuppi. Pelkäsin nimittäin että joudumme ostamaan meille kokonaan uudet liput, joka olisi maksanut vähintään pari-kolmesataa henkilöltä ... Voipi olla, että FlyingBlue Kultakorteista oli etua ja saimme erityiskohtelua. Mikä helpotus!!

Perjantaina kävimme haudoilla, kaupoilla ja ajelulla ihanilla Espoon rannoilla. Haukilahden Mellstenin rannassa kävin verestämässä teinimuistoja juomalla siideriä sielä hiekalla istuen :D Hania se kovasti nauratti ... :D Kesäiset maisemat ja merituuli -- oih mitä ihanuutta! Vaikka ilma ei ollut mitenkään lämmin, niin mieltä lämmitti kovasti :)

Perjantai-iltana treffasimme sydänystäväni P:n keskustassa; ensin skoolasimme Shampanjalla Kampin Memphisissä ja sitten suuntasimme herkulliselle Thai-illalliselle Thairavintola Orchidiin Yrjönkadulle. Ruoka oli hyvää ja edullista, vaikka hani veti omat johtopäätökset jo etukäteen ravintolan osoitteen perusteella .... :D Meillä oli tosi kiva ilta, vaikka kovin pitkästi ei voitukaan istua - lauantaina alkoivat nimittäin Ylioppilaan juhlimiset jo heti aamusta ...

Aamu valkeni kaatosateisena ja myrskyisenä - ihan TÖRKEÄ ilma .... mutta onneksi sade lakkasi kuitenkin päivällä eikä pahemmin haitannut juhlintaa. ... Meitä oli veljeni luona yhteensä 10 ihmistä yötä, joten aamu oli lievää hässäkkää kun kaikki valmistautuivat juhliin. Muu juhlaväki suuntasi koululle edeltä, ja minä ja hani jäätiin vielä kantamaan shampanjapulloja yms. autoomme, jotka oli tarkoitus tuoda mukanamme sitten juhlapaikalle. Siinä pulloja kantaessa autoon tuuli paiskasi oven tietysti kiinni, ja avaimet olivat sisällä!! Hanilta meinasi palaa hihat, mutta onneksi meillä oli autonavain ja muut tarvittavat jo autossa, jotta pystyimme menemään koululle. Sieltä hani sai toiset avaimet ja hän lähti sitten erikseen hakemaan loput shampanjat veljen luota - mä jäin koululle kuuntelemaan puheita, katsomaan lakitusta ja laulamaan iki-ihania kevätjuhlalauluja - hani oli vaan iloinen, ettei joutunut niitä kuuntelemaan kun ei ois mitään ymmärtänyt kuitenkaan. :) Mä olin koko juhlan tippa linssissä! Ylioppilaat olivat niin kauniita ja täynnä onnea ja intoa. He esittivät laulunkin, Anssi Kelan 1972, mutta omilla sanoillaan. "...meistä tulee lääkäreitä, fyysikkoja ja astronautteja .... mutta tänään saamme olla hetken vain Ylioppilaita...." Veljentyttö oli lavalla mukana laulamassa. Mä otin videonkin, mutta se on niin tärisevä ettei voi julkaista (niiskutuksen takia!). Tässä yksi kuva kuitenkin esityksestä:

Veljentyttö on ensimmäinen oikealta ♥

Itse juhlat meni loistavasti. Väkeä tuli ja meni, shampanjaa poksauteltiin ja syötiin ihania kahvipöydän herkkuja. Näin sekä isän- että äidinpuolen serkkuja, molemmat rakkaat tätini (äidin ja isän siskot), veljenvaimon sukua ja tietysti omat rakkaat veljet perheineen + meidän ihanan mummun! Mummu oli superylpeä ensimmäisestä lapsenlapsenlapsestaan, ylioppilaasta! 

Ikäeroa näillä kahdella on 73 vuotta :) !!

Meidän juhlat jatkui iltaan asti, vasta vähän ennen puoltayötä menimme takaisin veljeni luo ja pehkuihin. Onnellinen hymy kasvoilla kaikilla, ihan varmasti! Mahtavat juhlat!

Jotta postauksesta ei tule liian pitkää, niin kerron ristiäisistä erikseen toisessa postauksessa - toivottavasti siihen mennessä olen saanut pari kuvaakin hanilta - hän toimi nimittäin kuvaajana koko Suomireissun ajan; nuo ylläolevat on niitä harvoja räpsyjä jotka mä olin ottanut tai FB:stä kopsannut... :)

Tässä vielä loppuun kaunis puhe, jonka toinen veljistäni piti ylioppilaalle - kummitytölleen: