Lensimme KLM:llä Pariisista Amsterdamin kautta Helsinkiin. Kyllähän täältä suoraankin pääsis monella yhtiöllä, mutta Flying Bluen uskollisina asiakkaina käytetään vain joko AF:a tai KLM:ä. Amsterdamin kautta lento oli halvempi ja saimme 2 ylimääräistä etappia lentoihimmekin > Kultakortti on jo varmistettu ensi vuodellekin :)
...ja sehän tarkoittaa sitä, että vastaisuudessakin saamme nauttia Business Loungeista, priority jonoista, matkatavaraextroista ja 'upgreideistä' lennoilla :) Kuvassa olen Schipolin FB:n business loungessa, joka on tosi kiva paikka ja aina on tarjolla hyvää ruokaa :)
Kahvittelun jälkeen palasimme keskustaan ja tapasimme mun entisen työkaverin puolisoineen Kampin Memphisissä. Vaihdoimme kuulumiset ja ostin heiltä pari hyvää ranskan oppikirjaa :)
Perjantaina Helsingissä: matkasimme Espoosta bussilla Kamppiin ja siitä kipitimme Assalta ottamaan metro kohti mummua. Helsingin metrokartta huvitti hania, ... onhan se aika pieni verrattuna vaikka Pariisin metrokarttaan ... ;)
Mummun luona joimme varsinaisen synttäripäivän kunniaksi kaffet, söimme leivoksia, luimme lukuisia onnittelukortteja joita posti oli tuonut ja rupattelimme mukavia.
Myös ikivanhoja ihania valokuvia katselimme :) Alla istumme mummun olkkarissa, huomatkaa mummun maalaukset seinällä: kaikki ovat hänen tekemiään - osa vuosikymmeniä sitten ja loput on uudempia. Erityisen hieno on mummun selän takaa pilkottava "suutari" maalaus, josta näkyy kuvassa vian hieno viiksekäs mies.
Kahvittelun jälkeen palasimme keskustaan ja tapasimme mun entisen työkaverin puolisoineen Kampin Memphisissä. Vaihdoimme kuulumiset ja ostin heiltä pari hyvää ranskan oppikirjaa :)
Sitten suuntasimme takaisin Espooseen katsomaan 12v veljenpojan lätkämatsia; kyseessä oli vain harjoitusottelu, mutta meno oli hurjaa! Ihan 'aikuisten otteet' oli jo näillä pojilla. Kuvassa veljenpoika, joka toimii puolustajana.
Perjantai-iltana kävimme hyvän ystäväni luona vielä kylässä. Suolaista pikkupurtavaa ja pari viinilasia nautiskellen ilta sujui lepposasti rupatellen. Oli ihana nähdä ystävää ja hänen perhettään pitkästä aikaa :) Ja vastavierailua Pariisiin odottelen jo innolla! ;)
Lauantaina oli sitten itse JuhlaPäivä.
Kokonnuimme koko isänpuolen suku ravintolaan syömään mummun kunniaksi.
Päivänsankari itse oli iloisella tuulella; lauloi muiden mukana itselleen onnittelulaulun, nautti ruoasta ja kaikkien seurasta. Kuvassa yllä mummu ja minä, sekä osa serkuistani ja heidän puolisoitaan & lapsiaan.
Tässä kaikki isän puolen tyttöserkut koossa. Oli ihana nähdä näitä tyttöjä! Heitäkin usuttelin kovasti tulemaan keväällä Pariisiin, jotta voimme viettää serkkutyttöviikonlopun. Edellisen sellaisen vietimme keväällä 2008 Dublinissa, joten on jo aikakin ottaa uusinta! :)
Juhlien jälkeen suuntasimme veljieni+perheidensä kanssa vielä käymään Espoossa vanhempiemme haudalla. Jätimme haudalle kynttilän palamaan ja nätin syksyisen varpukasvin koristamaan. Haudalla käynti on aina yhtäaikaa kaunista ja surullista; vanhepien nimien lukeminen siitä hautakivestä on aina kovin epätodellista...
Kuvassa yllä ovat mun isoveljet, toinen kälyistäni ja veljienpoikia.
Lauantai-ilta sujui vauhdikkaasti veljen kotona, missä me kaikki 12 yövyimme (6 aikuista ja kuusi 2-17 vuotiasta!) - pelasimme mm. Twisteriä ja mulla on edelleen reisilihakset kipeet niistä uskomattomista asennoista, mihin pelissä jouduimme välillä vääntäytymään!
Oli tosi kivaa olla kaikki yhdessä! :)
Sunnuntaina kävimme hanin kanssa ruokakaupoilla hakemassa välttämättömät "suomieväät" kotiin vietäväksi: ruisleipää, dippimixejä ja erilaista karkkia+suklaata. Takastulomatkalla jäin pihalle leikkimään pienempien veljenlasten kanssa.
Mäkin tein monta hienoa hiekkakakkua, liu'uin liukumäkeä, potkin palloa, heitin koripallolla koreja ja keinuin hurjat vauhdit keinussa. Oli ihkua heittäytyä lapsen leikkeihin mukaan täysillä! :)
Sunnuntaina iltapäivällä ystäväni M, joka kävi pari viikkoa sitten täällä Pariisissa, tuli hakemaan meidät luokseen. Perillä touhusin paljon M:n ihanan pikkuisen tyttären kanssa :)
Luimme kirjoja (kuvassa yllä), soitimme kitaraa ja pikkuista pianoa, tanssimme (kuvassa alla) ja leikimme nukeilla. M teki myös namia piirakkaa ja myöhemmin illalla vielä herkullisia fajitaksia - eli nälkää ei tarttenut nähdä :)
Hani innoistui heiluttamaan muumilippua niin, että me tytöt ulvottiin naurusta :D
Harmiksi M:n mies P oli työmatkalla ja pääsi kotiin vasta vähän ennen puoltayötä väsyneenä. Emme siis kerinneet hänen kanssaan kuin vaihtaa pari sanaa, kun uni jo voitti ja painuimme kaikki pehkuihin. Aamulla P lähti jo aikaisin takaisin töihin,... Noh, toivottavasti tulee uusi tilaisuus nähdä kunnolla pian, tuutte vaikka Pariisiin M&P! ;)
Maanantaina meidän lento oli vasta iltapäivällä, joten aamulla kerkesimme rauhassa tehdä aamutoimet ja käydä vielä kävelyllä läheiseen merenrantaan. Oli aivan ihanan lämmin ja aurinkoinen syyspäivä! :)
Kävimme taputtelemassa ja syöttämässä läheisellä niityllä laiduntavia lampaita, ja poikkesimme leikkipuistoon taas testailemaan liukumäkeä ja keinuja :)
Pikkutyttö oli ihan mun kaiffari, ei ujostellut ollenkaan vaikka viimeksi olen häntä nähnyt hänen ollessa vain puolisen vuotta vanha. Ihana oli nähdä!! Kiitos ylöspidosta M! :)
Kotiin lensimme samaa reittiä kuin tullessa. Mä olin touhukkaasta viikonlopusta ihan poikki, joten nukuin koko lennon Helsingistä Amsterdamiin.
Olipas kivaa!!
Jouluna seuraavan kerran koti-Suomeen! :)
19 comments:
Ihania Suomi-tunnelmia! Kiitos! Hienoa että reissussa oli kivaa!
Vauhdikas ja tapahtumia täynnä oleva Suomi-pyrähdys! Melkein hengästyin mukana! (näillä raskausviikoilla siihen ei tosin tarvita kovinkaan paljoa :D ). Ihana, että olette tulleet noin läheisiksi sisarusten kesken, se on suuri rikkaus!
Meille saa tulla kanssa leikkimään pikkuneidin kanssa ;), muumilippua meillä ei löydy, mutta kelpaisiko jalkapallon mm-kisojen peruina jäänyt Brasilian lippu hanille? ;)
Voi kuinka kauniisti sä olet kirjoittanut sun äidistä aiemmin. Ihan itku tuli.
Mun äidillä diagnosoitiin syöpä tammikuussa. Eilen sain tietää että isän siskolta leikataan rintasyöpä huomenna. :´/ Jotenkin sitä vaan yrittää itse olla reipas, ei uskalla edes ajatella...
Sitruunainen; suomessa olikin aivan ihanat syyssäät - todella ihanaa! Ja vaikka visiitti oli lyhyt niin ehdittiin nähdä paljon sukua ja kavereitakin :)
Perfect :)
Ratón, vauhdikas todella :D Ei ihmekään, että vielä eilen olin tosi väsynyt, valvottuakin tuli tietysti tavallista enemmän kun piti kaikkien kanssa rupatella pikkutunneille :)
Veljien kanssa ollaan aina oltu läheisiä, mutta tietysti vanhempien menettämisen jälkeen se 'sidos' on vahvistunut kun on 'vain me' jäljellä... Ilman veljiäni en olisi viimeisistä vuosista näin hyvin selviytynyt: he ovat mulle tosi tärkeitä perheineen ... <3
Ja ilomielin tulen teille leikkimään pienten kanssa!! Mä tykkään kovasti lapsista! :) Brasilianlippu käy hyvin hanille heilutettavaksi! ;)
Kiitos Sissi - kauniista rakkaasta ihmisestä on helppo kirjoittaa kauniisti :)
Olen tosi pahoillani äitisi ja tätisi syövistä - se on todellinen mörkö taudiksi ja vaatii paljon voimia läheisiltäkin. Toivottavasti äitisi syöpähoidot purevat ja hän, kuten tätisikin, paranee - onneksi niitä onnellisiakin loppuja on paljon!
Ainoat neuvot mitä mä voin antaa on vanhat kunnon Usko, Toivo ja Rakkaus: USKO että asiat kääntyy parhainpäin, elä ikinä menetä TOIVOA ja muista RAKASTAA läheisiäsi kuuluvasti ja näyttävästi. Ja pidä mielessä, että heikkouskin on joskus vahvuutta: on hyvä päästää huolia ja suruja pinnan alta esiin, niin saa lisää tilaa noille kolmelle peruspilarille...
Paljon voimia ja tsemppiä sinulle ja perheellesi. Jos haluat niin voin rupatella enemmänkin kanssasi, säpo on maamaa@me.com
Halit!
Kiva postaus matkastanne!
Paljon ehditte tehdä kaikkea kivaa!
Mummusi on ihana! Niin iloinen ja pirteä. Ei ikinä uskoisi että hänellä on jo niin paljon ikää.
Susanne, kiva että tykkäsit postauksesta :) Oli kyllä aika hoppua tuo reissu, mutta onneksi oli kivaa joka hetki!
Mummusta ei tosiaan päälepäin uskoisi, että ikää on noin komeasti! Vähän vanhuudenhöperyyttä on kyllä ilmassa, mutta enimmäkseen vain sellaista hassua mikä ei mitään haittaa...
Terkkuja sinulle! Täällä ollaan näköjään kommenttilaatikoissa ihan samanaikaisesti :)
Teillä on tainnut olla oikein ihana ja onnistunut reissu! :)
Olipas hengästyttävä viikonloppu! Tunnistan kyllä itse samoja piirteitä, Suomen lomlla on aina aivan ihana käydä sukulaisten luona vaikka tuntuukin välillä että pitää juosta koko ajan jonnekin. Ja tuo Busines Loungeilu vaikutta oikein hyvältä, en ole itse minkään jäsen, kovasti vaan bongailen kaikista halvimpia lentoja minne ikinä menenkin enkä ole pysynyt millekään yritykselle tai liitolle uskollisena. Ehkä sitten kun oon töissä...Vaikka vähän houkuttaisi, kaveri keräsi muhkeat lentopisteet työpaikkalentelystä joilla pääsivät kivan halvalla kavereidemme luo Tahitille ja tuo kyllä kelpaisi mullekin!
Paljon ehditte lyhyessà ajassa. Aivan yli yli ihana kuva sinusta tuossa keinussa :D
Kanta-asiakkuus on tosiaan joissain asioissa ihan huippujuttu! Ton kultakortin on oltava aivan mahtava! Oon nyt lueskellut sun vanhoja postauksia tässä parin viikon aikana (pänttään tenttiin ja välillä on pidettävä pikku tauko - joka tauolla ehtii lukea pari ihanaa maamaan postausta) ja ne on ihania! Joihinkin oon jättänyt kommentteja, mut en tiedä näetkö niitä ikinä, kun ovat siellä blogiarkiston uumenissa. Joka tapauksessa halusin vielä lausua kiitokseni, etenkin reissupostauksia on tosi antoisaa lukea! :D
Itse ylläpidän laiskasti kokkiblogia, mut äsken postasin harvinaisen herkun, jossa (ei keittiössä vaan) reissun päällä ollaan: "turistina naapurikaupungissa", heh heh. Koska tykkäät sekä matkailla että syödä :) enkä näe maailmankartallasi nuppineulaa Italian kohdalla, niin ajattelin tarjota vastavuoroisesti sulle virtuaalireissun ja vinkata sut visiitille blogiini. :)
Oletteko muuten yhä aikeissa suunnata Bora-Boralle?
Moi TaiNa, oli tosi onnistunut suomivisiitti! Pääasia oli, että juhlittiin mummua ja että hän oli kaikkeen tyytyväinen :)
Ella B, Suomilomat on tosiaan usein kaikkea muuta kuin 'lomaa' ... onneksi nyt tosiaan suvun näki yhdellä iskulla :) Jos tulee paljon lennettyä töiden merkeissä, niin saisi tosiaan nopeasti paljon pisteitä kasaan; toivottavasti joskus on sellaista duunia missä saa jonkinverran matkustella. Tosin nyt ollaan muutama vuosi matkattu ihan vapaa-ajalla niin mielettömästi, että ne on riittänyt kultakorttiin ja pisteitä on kerääntynyt jumalaton määrä! :)) Ne odottaa käyttöä johonkin aivan erityiseen kohteeseen ;)
-S- kiitos, mäki tykkään siitä keinukuvasta :)
Sitruunainen, nyt kun on tottunut 'kultakorttikohteluun' niin ois vaikea palata takaisin ;) Olen saanut kommentteja vanhoista postauksista myös, ne tulee sähköpostiin. Vastailen niihin aina myös. KIITOS niistä hurjasti, ne on aina suuri ilonaihe - erityisesti kun niihin vanhempiinkin tulee merkintöjä! Mahtava kuulla, että nautit juttujeni lukemisesta, kiitos kehuista! Matkapostauksia itsekin luen välillä, pääsee niiden avulla helposti 'uusintaan' :) Italiassa olen ollut Milanossa, mutta en (vielä) muualla. Tulen ehdottomasti kurkkimaan blogiisi tuota pikaa - kiitos kutsusta!
BoraBora tai yleensä Uusi Caledonia on edelleen suunnitelmissa, mutta ei nyt vielä 2011 - toivottavasti kuitenkin parin vuoden sisään. Pisteitä on jo kerääntynyt huimat määrät, n.1/4 puuttuu jotta saadaan businessluokan liput ilmaseksi sinne asti ;)))) Eli muutamat pitkän matkan reissut vielä 'pitää' tehdä ;)
Olitte Suomessa vain mutaman päivän ja noin paljon ehditte. Oli varmasti mukavaa tavata sukua ja ikinuori mummukin, joka näyttää virkeältä ja ikäistään nuoremmalta.
Kun vanhempia ei enää ole, sisarusten merkitys kasvaa. Sen olen todennut monta kertaa.
Kun tätä Sinun blogiasi lukee, tulee taas Pariisin ikävä. Vaikka siellä olisi käynyt useita kertoja, ei siitä kaupungista taida saada koskaan tarpeekseen.
Sain muutama päivä sitten postia Nizzasta. Madamelta, jonka perheessä asuin kauan sitten kolmen viikon kielikurssini ajan. Asuin ja opin kieltä, nyt sekin taito rapistuu, vaikka kuinka yritän lukea ja katsoa ranskalaista kanavaa.
Olipa kiva teidän reissu ja mukavat "bileetkin" mummullasi, sitten vain 100 vuotispäivää odotellaan.
Halaukset Pariisin syksyyn (on aikas ikävä sua)!
Marjatta, Suomessa tosiaan riitti tohinaa - onneksi mukavaa sellaista :) Ja totta on tuo mitä kirjoitit sisaruksista myös: minä olen monta kertaa kiittänyt vanhempiani näin jälkikäteen siitä, että meillä sisaruksilla on toisemme!
Voi miten kiva, että pidät kielikurssin isäntäperheen kanssa vielä yhteyksiä! Kieltä on kyllä vaikea pitää yllä, jos ei pääse säännöllisesti käyttämään kunnolla... Sinun pitäisi tulla Pariisiin ja Nizzaan käymään, verestämään sekä muistoja ja sitä kielitaitoa ;)
Heljä, just tätini kanssa juteltiin että ihan varmasti Suomalaisella Sisulla mummu painaa vielä 100v päivillekin! ;) Mullakin on iku sua!! Tulisit viikonlopuksi, mentäs A:n kanssa parantamaan maailmaa lasin ääreen! Isot halit takaisin, ystävä hyvä! <3
Kiitos taas ihanasta reissupostauksesta! Vaikka paikka olikin niin eksottinenkin kuin suomi heh. Onpas M:llä muuten hieno asunto :)
sykähdytti päivämäärä 14.9., sillä se on edesmenneen äitini syntymäpäivä. Ajattelin ja muistelin häntä koko tiistai-päivän ja lähetin hänelle lämpimiä terveisiä sinne jonnekin.
Kiitoksia ihanista postauksista.
Terv Terttu
Mila, ole hyvä vaan :) Suomipostaukset on aina suomipostauksia ;)
M:n ja miehensä talo on mustakin tosi hieno, itse ovat rakentaneet! Ja tosi siistiä ja ei turhaa rojua missään, vaikka talossa pieni lapsi: kunnioitettavaa! :)
Hei Terttu, se on totta että tietyt päivämäärät jää aina kaikille mieleen, jotkut iloisina ja jotkut surullisina. Ihanaa, että muistelit omaa äitikultaasi hänen syntymäpäivänään - niin he elävät ikuisesti; jälkeäisten muistoissa ja sydämissä... <3
Kiitos, kiva kuulla että pidät postauksistani. Ja kiitos myös kommentistasi :) Terkkuja!
Jäit ajatuksiini ja siksi palasin. Olen tosiaankin pitänyt yhteyttä kielikurssiperheesi, käynyt heillä muutaman kerran ja samalla tutustunut koko sukuun. Sieltä ovat myös käyneet kerran omassa perheessäni ja ihastuivat Suomeen.
Nyt Madame on jo niin vanha, että ei jaksa enää tulla. Monsieur kuoli ainakin kymmenen vuotta sitten. Piti minua kuin omana tyttärenään.
Pariisissa olen ollut hyvin monta kertaa, alkuun viikon matkoilla, myöhemmin muutaman päivän irtiotoilla. Nyt suunnittelen seuraavaa matkaa ensi kevääksi.
Vasta silloin, mutta maailmassa on paljon nähtävää ja mielenkiintoa riittää. Olin menossa lokakuun alussa Istanbuliin, mutta jouduin perumaan, koska parantelen kaksi viikkoa sitten leikattua polveani. Työhön palaan lokakuun puolessa välissä, sitten en ehdi "roikkua" samaan tahtiin netissä kuin nyt.
Heippa Marjatta :)
Oi miten mahtavaa, että kielikurssiperheesi kävi suomessakin kylässä!
Matkailu on ihanaa, varmaan olet blogistani huomannut että harrastan sitä paljon. Olen samaa mieltä, että vaikka kuinka yksi paikka olisi todella ihana niin kannattaa myös matkustaa uusiin, ennalta tuntemattomiin paikkoihin. :)
Harmi, että Istanbulin matkasi peruuntui. Me olimme sielä viime vuoden elokuussa (on postauksin blogissani) - mahtava kaupunki! Toivottavasti saat uuden tilaisuuden sinne matkata. Tsemppiä polven parantamiseen, toivottavasti kaikki menee sen kanssa hyvin! :)
Ja iloista uuden viikon alkua sinulle!
Post a Comment