Guinness on varmasti yksi Irlannin tunnetuimmista tuotteista ympäri maailman. Ei taida olla sellaista kolkkaa mistä Guinnessia ei saa! Meidän reissuilla siihen on törmännyt ihan joka paikassa, jopa keskellä tiheintä viidakkoa pienillä Karibian saarilla, pahvisessa pubin seinässä!
Mä opin vasta täällä Dublinissa tykkäämään Guinnesista :)
Se vain maistuu täällä paremmalle. Pehmeää, pikimustaa, kahvimaista ... paksua! Nam! Sanovatkin, että "Guinness does not travel well" - eli maku kärsii kun täältä matkaa muualle.
Tuulettomina aamuina voi Dublinin kaduilla ja kujilla haistaa kahvimaisen Guinnessin tuoksun, joka panimolta leviää .... tuoksu on ihana! Ja kun se nenään osuu, niin todella tuntee olevansa Irlannissa! Se tulee varmaan olemaan mulla se "tuoksu, joka tuo muistoja" :)
Parhainta Guinnessia saa Guinness Storehousen Gravity-baarista; tuoreempaa ei voi olla, sillä ko. baari sijaitsee Guinnesin pääpanimolla. Gravity-baarista on upeat näkymät yli Dublinin aina vuorille asti. Dublinissa ei oikeastaan muita korkeita rakennuksia pahemmin olekaan.
Eli vaikka ei Guinnesista tykkäis (maistaa pitää!) niin ne maisemat on näkemisen arvoiset: eli kun tulette Dubliniin, niin käykää panimolla! ;)
HopStoren Guinness-kaupasta saa IHAN MITÄ VAAN Guinness logolla varustettuna! :D
Jotkut kamat, erityisesti takit, ovat itseasiassa tosi makeita! Ehkä ostan, muistoksi, kun lähdetään! ;)
Huomenna Guinness täyttää 250vuotta.
Ohessa vartavasten tehty Juhlamainos, joka on mielestäni tosi hauska!
Nostetaan huomenna maljat Arthur Guinnessille. Mä teen seen varmaan lentokentällä, kun lähden kohti Amsterdamia!
Siellä vietän pitkän viikonlopun rakkaan ystäväni P:n kanssa - IHANAA!
Amsterdamissa en ole aikaisemmin kunnolla ollutkaan :) Tulee varmasti hauska tyttöviikonloppu! :)
Enivei: "To Arthur!"
HYVÄÄ LOPPUVIIKKOA!!
3 days ago
10 comments:
Kaipaan Dublinin panimon tuoksua, kun asuin siinä melko lähellä niin jostain syystä se tuntui erityisesti sunnuntaisin. Se on tosiaan mukava tuoksumuisto sitten sullekin.
Safe landings ja P:lle terveiset, arvaan että se jonka tunnen.
Skool & Slainte Artturille!
Hety
Mun vanhan työpaikan lähellä oli olutpanimo ja sieltä tuli usein sellainen mäskin haju.
Ai katos Arthur täyttää pyöreitä vuosia! Näinkin yhtenä päivänä jonkun pubin mainoksen,bussin kyljessä,jossa onniteltiin Arthuria.Nyt se sitten selvisi miksi onniteltiin!
Ihanaa Amsterdamin matkaa.Mulle on kaupunki aika tuttu kun vietin siellä paljon aikaa vuosisadan alussa,koska eksä aiemmin asui siellä.
"TO MARTHA!" :) ...(and to lama too...) Hauskaa Damin reissua!
Heljä, sanon P:lle terkut - on "just se P" :)
Kiitokset!
Allu, Guinnesin panimon haju on mun mielestä jotenki erilainen - kahvimainen, sellanen "hyvä haju" :)
Iloista viikonloppua sulle!
Yaelian, arvasin että sä tunnet Amsterdaminkin - ei taida olla montaa kolkkaa maailmassa missä et ole ollut :)
Kiitos viikonlopun toivotuksista, samoin sinne! :)
Anselmi, kiva "nähdä" suakin täällä pitkästä aikaa :)
"Slainte!" "...to Parsnips" ;D
Olen juonut,rakastanut,nauttinut,
ihaillut GUINNESSIÄ jo vuodesta 1989.Tutustuin tähän stouteista parhaimpaan jo vuonna 1989
Ruotsin laivalla...
(ottaa muutaman askeleen ja kurkkaa jääkaappiinsa)
Kuusi tölkkiä odottaa tätä hunajaista olutta odottaa taas oikeaa nautinnon hetkeä...
(alkaa haaveilemaan ja mielessään käy läpi tuota JUMALAISTA HETKEÄ)
Nostan jännittynein sormin yhden rakkaistani varovasti tiskipöydälle yhtään kultaani ravistamatta.
Pesen varovasti armaalleni ainoastaan pyhitetyn tuopin käden lämpöisellä vedellä ilman tiskiainetta ja sitä millään tavalla kuivaamatta.
Odotan kolme varttia rakkaani kehon lämpenemistä oikeaksi.
Nostan varovasti rakkaani oikealla kädelläni rintakehäni korkeudelle, hiukan varoen kallistan häntä oikealle ja pujotan vasemman käteni renkaaseen ja varmalla liikkeellä lasken sulotuoksun ulos maailmaan.
Hiiren hiljaa arkaillen valutan armastani tuoppini sisäpintaa, en liian nopeasti, mutten liian hiljaa.Annan ilman hyväillä rakkaani kehoa ja tuopissa hän puhkeaa täyteen kukkaansa.
Tumma kiehtovan kaunis keho lähellä tuoppini pohjaa ja valkea muutaman sormen levyinen vaahto hiuksina,huntuna kaiken tuon kauniin yläpuolella.
Tasoitan hengitykseni,kohdistan katseeni,rauhoitan mieleni ja kostutan huuleni.
Nostan rakkaani lähellä silmiäni, ihailen, jumaloin ja rakastun joka kerta aina uudelleen.
Huuleni koskevat odottaen pyhäntuoppini vilpoista reunaa,
raotan hiukan huuliani kuin arassa ensisuudelmassa ja annan hänen tulla lähelle sieluani ja hiljaa sisääni ...
Olen Rakastunut !!!
Slainte : )
GUINNESS FOR EVER MINE !!!
Olen asunut jo useamman vuoden myös hyvän oluen maineen omaavassa Saksassa, mutta en vieläkään ole oppinut juomaan olutta. Pitäisi ilmeisesti piipahtaa Irlannissa sitä herkkua maistamassa.
Anonymous :)
Siinä kunnon ylistys Guinnessille!
Slainte!
Kivaa uusi kommentoija: Anne! :)
Olut taitaa olla yksi niistä juomista, joista joko tykkää tosissaan tai sitten ei yhtään; ei välimuotoja. Lager oluista olen tykännyt aina, mutta tumma olut ei ole maistunut, ennenkuin täällä pääsin "aitoon makuun" tutustumaan :)
Tulen vastavierailulle blogiisi tuotapikaa. Hauska tutustua!
Mahtava Guinness-pläjäys :) Itse en ole oppinut Guinnessistä pitämään, mutta mieheni mielestä se on herkullista.
Olisi kyllä ihanaa joku aamu kulkea Dublinissa ja haistella kuvailemaasi aromia.
Toivottavasti teillä oli ihana Amsterdam -iikonloppu!
Kiitos Katilein :)
Pitihän sitä nyt kotimaan ylpeydestä vähän kirjottaa :)
Amsterdamissa oli tosi kivaa! Bloggaan siitä huomenna; tänään juhlitaan blogin synttäreitä ;)
Post a Comment