Soitin äsken synttärionnittelut mummulle. Lauloin oikein, niin lujaa että kolleegat kurkotteli katsomaan, kuka hoilaa. Tuttu syntymäpäivälaulun sävel kaikille, mutta sanoista ei kukaan ymmärrä mitään! ;)
Päivänsankari oli yhtä aurinkoa, sillä monet ihmiset oli häntä muistaneet. Jotkin "kaukaisetkin", kuten serkkutyttönsä Kemiöstä ja pojanpojan toinen mummi :) Oli kuulemma oikein kunnolla kylpenyt eilen illalla ja nukkunut paplarit päässä, että on oikein nättinä tänään sitten. Kulmakarvat oli aamulla ojennettu ja punaa laitettu huuliin; lähtee tätini (eli tyttärensä) kanssa synttäripäiväajelulle kohta. Ajavat ensin Espooseen hautuumaalle, sitten viereiseen Kaffe Stuganiin lounaalle ja sitten Tuusulaan katsomaan lapsenlapsenlapsia.
Espoon keskuksen Kaffe Stugan on ikivanhaan puutaloon tehty kahvila. Minun mummu on pikkutyttönä asunut kyseisessä talossa!! (Siitä ei kyllä Kahvituvan historiassa mainita ... :(( ) Mummu kertoo, kuinka tuvassa heitä asusti monenmonta lasta ja ajat oli välillä kovat. Mummu jäi orvoksi parivuotiaana, kun äitinsä kuoli keuhkokuumeeseen. Isänsä oli hukkunut vain vähän aikaisemmin Helsingin edustalla. Hukkumiskuolema oli kovin traaginen. Mummun isä toimi jonkinlaisena merivartijana ja oli komennolla ottamassa kiinni salakuljettajia (?) merellä. Salakuljettajien vene oli kaatunut ja rikolliset joutuneet veden varaan. Mummun isä oli heidät pelastanut merestä, mutta hukkui itse ...
Mummulla on paljon uskomattomia tarinoita kerrottavanaan, sekä vanhemmistaan että omasta elostaan. Olemme usein ehdottaneet, että mummu kirjottaisi kirjan elämästään, tai vaikka kertoisi juttujaan nauhalle tulevia sukupolvia varten. Pitää vain oikeasti laittaa tuumasta toimeen!
Minä ja mummu elokuussa 2008
9 comments:
Ihana mummeli sulla :)Vanhojen ihmisten kanssa kiva jutella, kun niillä niin paljon kerrottavaa ja elämänkokemusta. Uskomattomia tarinoita elämän varrelta :)
Ihanaa kun lauloit mummelille puhelimessa;hän oli varmaankin tosi iloinen.Vaikka sun mummollasi oli traaginen lapsuus,olen sellaisen käsityksen saanut,että hän on hyvin positiivinen henkilö,ja sinä varmaan olet myös ne piirteet perinyt! Tuon KaffeStuganin olen nähnyt,tosin en siellä ollut ,koska ystävätär asuu siellä Espoon keskuksessa.
Hauska kuunnella vanhojen ihmisten tarinointia, nauhoita ihmeessä mummun juttuja. Ne vanhukset, joita olen työssäni hoitanut, ovat olleet jo niin huonokuntoisia, etteivät ole pystyneet paljoa muistoja kertomaan. Ja toisaaltaan monet eivät myöskään halua puhua varsinkaan sota-ajan asioista. Sitäkin on kunnioitettava, vaikka kuinka itse haluaisi jutustaa.
Onnea Mummolle täältäkin! Mulla on samanlainen teräsmummo, ikää jo 93 and still going strong:)
Hieno kortti!
Katariina :)
Joo, mummu on ihana! Myöskin hyvin hassu, puhuu välillä todella irstaita juttuja ja nauraa paitaansa kun jälkipolvet punastelee ;D Jos mummun antaisi puhua keskytyksettä, niin palattaisi varmasti viikon. Eikä se aina välitä, onko siinä ketään kuuntelemassakaan ;)
Yaelian, mummu yhtyi laulamaan kanssani ;D Hän rakastaa laulamista! Esim. joulukirkossa hän aina laulaa virret ruotsiksi kovaan ääneen, vaikka muu kansa laulaa suomeksi. :D Mutta kaipa noin vanha saa tehdä just niinku lystää, eihän se ketään satuta :)
Mummu on tosi positiivinen yleensä, mutta välillä suree paljonkin: elämä on ollut kovaa... Onneksi suruhetket ovat lyhyitä ja kohta taas nauru ja laulu on ilmoilla :)
Susadim, varmasti on asioita joista vanhukset (tai muutkaan) ei välttämättä halua puhua vaikka muut mielenkiinnolla kuulisi. Sitä pitää tietysti kunnioittaa.
Jos laitan nauhurin mummun eteen, niin se varmasti alkaa vain hihittämään ja kertomaan tuhmia vitsejä - nauhoitus pitää jotenkin tehdä "puoli salaa" tai sitten mummu saa itse nauhoittaa juttujaan itsekseen. :)
Minna, vau! Ihanaa, että sinullakin teräsmummo :)
Hanilla oli kanssa superteräsmummo; "mormor" eli 99 vuotiaaksi, siitä vain 2 vuotta vanhainkodissa!
ILOISTA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!
Oikea rautarouva tuo mummusi. Kyllä hänet pitää välttämättä laittaa panemaan muistiin vanhoja juttuja. Niitähän on sellaisia kaavakkeitakin oikein muistelmia varten, siinä eri teemoja.
Kiitos, Allu :) Oon tosi ylpeä mummustani (ja kaikki mun ystävät tietää sen: myös tietysti mummu itse!) Kiitos vinkistä, että on olemassa jotain kaavakkeita muistelmia varten!! Laitan heti haun Googleen ja jos löydän, niin postitan mummulle. Hän varmasti ilolla kirjoittelee juttujaan, kun niin ilolla niistä myös juttelee :)
Iloista VLää sinulle!
Ihana mummu! Hankit sille jonkun helposti käytettävän nauhoittavan aparaatin niin, että se voi itse kun huvittaa kertoa juttujaan. Voihan tietty antaa jotain apukysymyksiä jos haluaa mutta muuten antaa kertoa kaikkea mitä huvittaa. Mun pappani oli nauhoittanut jotain muisteloita, joita tätini sitten litteroi ja jakoi meille lapsenlapsille. Ne on aivan ihania!
mamae, joo pitää hankkia joku helppo nauhuri mihin mummuu voi sitten palattaa :)
Ihanaa, että teillä on papan muisteloita jäljellä - aivan mahtava juttu nykyisille ja tuleville jälkipolville! :)
Post a Comment