Tunari & valoshow

Vaikka fiksu ja filmaattinen olenkin, niin osaan välillä (aika usein) olla kyllä myös täys tunari! Hyvin helposti kolhin ja kompuroin, olen pihalla kuin lumiukko, puhun pehmosia, olen eksyksissä ja tunaroin. Onneksi en ole mitään vakavaa tuhoa saanut aikaiseksi; mustelmia, naarmuja, jokunen hajonnut vaate tai astia, ja yleensä aina huutonaurut tunariepisodien perään ... :D

Muutama viikko sitten oltiin hanin kanssa Bernissä. Oli lämmin kesäpäivä ja mulla oli sandaalit jalassa. Sandaaleissa on kova, hieman korotettu kiilakorko. Oltiin menossa johonkin rakennukseen sisään pyöröovesta. Jotenkin ihmeellisesti meinasin siellä pyöröoven sisällä kompastua, sillä seurauksella että horjahdin etuoikeaan. Vasemmalla jalalla otin äkkiä tukea, etten lennä nenälleni, ja siinä tohinassa onnistuin sitten astumaan todella kovaa itse omalle jalalleni!! Eli vasen jalka murjoi oikean jalkapöydän. Korko jätti karmean skraadun ja mojovan mustelman jalkapöytään.
Hani ei voinut uskoa silmiään, eikä voinut olla vähän naureskelematta, kun mä siinä sitten onnettomana onnuin loppupäivän ... itseänikin kyllä nauratti: harvemmin olen kuullut kenenkään astuvan itse omalle jalalleen!

Legendaarinen tunarointiepisodi tapahtui muutama vuosi sitten Karibianlomalla. Oltiin hotellihuoneessa, hani löhösi sängyllä ja mä siinä olin laittamassa puseroa bikinien päälle; valmiina lähtöön rannalle. Iso tuuletinpropelli pyöri katossa. Jotenkin siinä nostin käsivarret ylöspäin, kuin vedin puseroa päälle, ja kurotin tietysti niin että käsivarret osui siihen tuuletinpropelliin! Osumasta kuului karmea törähdys ja mä pelästyin ihan hulluna! Vedin vauhdilla letkukäteni alas! Ja kun ne holtittomasti vedin alas, niin löin yhdellä kädellä itsenäni naamaan ja toinen käsi osui yöpöydällä olevaan lamppuun, joka putosi rymisten maahan. Koko episodi kesti vain muutaman sekunnin. Hani istui silmät ymmyrkäisinä sängyllä ja katsoi mua kysyen "Vad i hel-vet-te gör du?!" Ai juma me naurettiin.
En satuttanut käsiä, eikä lamppu mennyt rikki ... onneks.

Eilen illalla oli tunariMaaMaa taas vauhdissa.
Olin kylppärissä pesemässä naamaa. Kun siinä kumartelin lavuaarin yllä, niin kuvittelin haistavani kraanaveden jotenkin vienosti rikin hajuiseksi. Otin sitten kunnon 'kourakulhollisen' vettä käpäliin ja haistelin sitä vettä .... mutta haistelin ihan liian läheltä, sillä onnistuin vetämään oikeen kunnolla vettä nenääni!! Siinä sitten pärskin ja köhin aikani ... Ja sitten nauratti!  ...en kertonut hanille edes, kyllä se on todistanut näitä mun tunarointeja ihan tarpeeksi! :D

Keskiviikkona Sveitsissä vietettiin kansallispäivää, ja mekin olimme töistä vapaalla. Mihinkään erityiseen juhlintaan emme osallistuneet, mutta ilotulituksia ihailimme sekä tiistai- että keskiviikkoiltana parvekkeellamme.

Keskiviikkona valoshow olikin aivan mieletön, nimittäin voimakas ukonilma sattui kohdalle juuri suurimpien ilotulitusten aikaan! Taivas oli pikimusta, mutta välkkyi valkoisena muutaman sekunnin välein. Korvia huumaava jylinä kaikui ilmassa jatkuvasti. Ja samalla ihmiset ampui raketteja minkä kerkesivät! PAMPAMPUM - hienot siniset, punaiset ja valkoiset raketit räiskyy kohti taivasta. Ja ZIPZAPPRRURPRPRURPURRURURM mielettömät siksak salamat sivaltaa kohti maata! Näytti kuin ihmiset maan pinnalla ja jumalat taivaissa olisivat suorastaan ollut kilpasilla! Vähän korkeammalle ulottuvaa rakettia tuntui heti seuraavaan vieläkin paksumpi ja monihaaraisempi salama! USKOMATON näky!!

Vasta kun taivas aukesi mielettömään kaatosateeseen, ihmiset vetäytyivät suojaan ja ilotulitukset loppui. Taisi luonto siis voittaa ... ! WAUDE! Voikun oisin osannut kuvia ottaa moisesta näytöksestä - sen sijaan istuin tuolla partsilla aivan haltioissani ja hieman pelonsekaisena - mähän myös pelkään ukkosta, vaikka se onkin upea luonnonvoima!!