Sano se suomeksi meemin nappasin Mizyénalta.
Kirjoita nämä lauseet niin kuin sanot ne:
*Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.
*Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedon opettaja antoi?
*Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.
*Isäni äiti sanoi hakevansa meidät noin kello 17.45.
*Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla koska myöhästyin junasta.
*Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta?
*Ostitko sen hameen minkä näimme viime viikolla Hennes&Mauritzissa?
Mähän kirjotan tätä blogia aika pitkälle puhekielellä. Se tuntuu luonnollisemmalta, mulle. Joten varmaan osaisitte jo etukäteen arvata, miten mä sanoisin nuo lauseet... mutta kirjotan tähän miten sanoisin mun puhekielellä kuitenkin:
"Mun siskon punanen mekko mahtuu mullekki."
"Tarviiksä apuu siin mantsan maikan antamas kirjotustehtäväs?"
"OK, tehää sillee."
"Mummu sano et se hakee meiät noin viistoistvaille kuus."
"Mä meninki Hesaan bussilla, ku missasin junan."
"Ooksä nähny missää mun isobroidin kännykkää?"
"Ostiksä sen hameen mikä me nähtii viime viikol Henkkamaukassa?"
Oli muuten vaikea miettiä, miten oikeesti sanoisin nuo kaikki ihan luonnostaan...!
Puhun paljon slangia, mutta en ole ikinä alkanut käyttämään sitä ihan varsinaista stadin slangia ("fögeli flygas -slangia"). En tiedä, onko sitä oikeasti edes olemassa enää...
Myöskään esim. mutsi ja faija -sanoja en ole ikinä käyttänyt, vaikka kaverit ja isoveljet niitä käytti (käyttää). Lapsekkaasti olen aina sanonut äiti ja isi - enkä sitä muuta.
Kun opiskelin pari vuotta venäjää, niin huomasin tosi usean puhekieleni sanan tulevan itseasiassa venäjän kielestä. Se oli sillon aika iso yllätys. Ruotsinkielen vaikutuksen ymmärtää tietysti, mutta että venäjäkin on vaikuttanut niin paljon ...
Nyt en keksi kuin 2 esimerkkiä, mutta niitä on monta! Tässä ne 2:
Paikka: mä sanon mesta. Venäjäksi paikka lausutaan "mjiesta".
Sateenvarjo: mä sanon sontsa (sanasta sontikka). Venäjäksi sateenvarjo lausutaan "zontik".
Slangit, murteet ja kielen muuttuminen on tosi mielenkiintoista. Hesan slangi on muuttunut yhden sukupolven aikana jo tosin paljon ja kokoajan tulee uusia sanoja tai sanontoja.
Esim. mun isä sanoi aina, että skegge on puukko stadin slangissa. Mä kutsun parransänkeä skeggeksi.
Myöskin perinteisten sanojen merkitys muuttuu puhekielessä. Esim. näiden sanojen "uusi" merkitys oli mun vanhempien mielestä ihan uskomatonta: Leija on pieru, hanuri on takapuoli. Hölmöä ihmistä voi sanoa pahviksi. Monia erisnimiä käytetään adjektiiveina tai muuten kuvailevina sanoina: erkkinä/simona = tosi paljon. Kirosanoja ei sanota enää välttämättä kiroilun varsinaisessa merkityksessä, vaan niitä käytetään "värittämässä", painottamassa tai "tauottamassa" puhetta.
...Mä muuten käytän kirosanoja hävettävän paljon suomea puhuessani nykyään... ehkä siksi että täällä ei sitä tarvitse niin varoa kun kaikki ei ymmärrä mitä puhun. Suomessa käydessä joudun oikeasti keskittymään, etten heittele rumia sanoja joka väliin, varsinkin mummun tai broidien lasten kanssa jutellessa... Ja haniakin joudun toppuuttelemaan, että ei esim. persettä nyt ihan jokasanaan yhdistele! ;)
4 hours ago





