Sunday, 6 December 2015

La Leona - kivettyneitä puita ja dinosauruksen luita!

Toinen El Calafatesta tekemämme päiväretki suuntasi La Leonan kivettyneeseen metsään, noin 110 km päähän "tukikohdastamme". Tämänkin retken varasimme Viatorin kautta, nimellä La Leona Petrified Forest Hiking Tour

Kuten kaikki muutkin retkemme, tämäkin toimi kuin rasvattu. Ainut vähän ärsyttävä asia oli, että ryhmämme 6 henkilöstä 4 olivat Argentiinalaisia jotka eivät puhuneet englantia... joten opas joutui kaikki asiat kertomaan kahdella kielellä. Typerää oli myös se, että espanjankieliset selvästi kyselivät välillä asioita ympäristöstä, joihin opas heille vastasi, mutta näitä keskusteluja ei käännetty meille; eli  monesti tuntui että espanjankieliset saivat oppaasta enemmän irti. Toki opas puhui ihan hyvää englantia, ja keskittyi välillä meihinkin, mutta silti...

Eniveis.
Minibussi haki meidät aamupäivällä hotellilta kyytiin, ja ajoimme upeissa maisemissa Lago Argentiinan sekä Santa Cruzin ja La Leona -jokien rantateitä. Kuivaa pampaa loputtomiin, taustalla hienot Andit. Bongasimme villejä laamoja, ja jonkin verran karjaeläimiä ja petolintuja :)

Hotel La Leona; tanskalais-immigranttien rakentama v. 1894 
Maisema oli hyvin kitukasvuista, kuivaa, raakaa mutta ah niin kaunista! Silminkantamattomiin ulottuvaa hiekkakivivuoristoa, muutama kuiva puskantapainen. Elossa pysyminen täytyy olla vaikeaa niille muutamille eläimille, joita täällä on; bongasimme monia laamojen ja lampaiden luurankoja!

La Leonan kivettynyt metsä kuuluu kokonaan yksityiselle maanomistajalle. Alueella on vuosisatojen kuluessa yritetty paimentaa karjaa ja kasvattaa erilaista viljaa, mutta kumpikiaan ei ole onnistunut: maa-aines on yksinkertaisesti liian kuivaa; siinä ei kasva mikään. Vaikka runsasvetiset järvet ja joet, ja lumihuippuiset vuoret ovat aivan lähellä, on tämä pampa uskomattoman kuivaa. 

Automatkamme määränpää oli Mount Los Hornos -vuorten laaksot. Sieltä aloitimme n. 3 tunnin patikoinnin hiekkakivivuoristossa; kuin mini grand-canyon :D  

Jääkauden ja voimakkaiden tuulien muotoilema maasto oli huikean kaunista erämaata. Aurinko paahtoi, mutta ilma oli kylmä - hattu ja hanskat ja kerrospukeutuminen tuli tarpeeseen!




punaisent piste vasemmalla on hani! siitä saa perspektiiviä maiseman isouteen!

Hani on opiskellut yliopistossa geologiaa, joten erilaiset kivet- ja maaperät ja fossiilit yms. ovat hänelle tuttua. Sain välillä yksityisopastusta hanilta erilaisista löydöksistä, mitä hän hiekan seasta bongasi. :)

Patikointia hiekkakivivuorilla - kerrassaan upeaa!


La Leonan kivettyneestä metsästä löytyy jatkuvasti uusia fossiloituneita dinosaurusten luita. Jokainen uusi löydös ilmoitetaan museovirastoon, ja he käyvät tarkastamassa löydön harvinaisuuden. Monet löydökset viedään museoihin samantien, mutta paljon annetaan jäädä myös paikoilleen. Saimme nähdä pajon pientä luunsirua jokapuolella, ja myös muutaman valtaisan luun! Alla olevassa kuvassa näkyy hiekkakiven päällä rinteessä reilusti yli metrin pituinen dinosauruksen reisiluu!

Dinosauruksen reisiluu!
Jos meikäläinen ummikkona tuolla patikoisi yksin, niin en todellakaan erottaisi luunpalasia kivistä! Opas kertoi, että maallikko voi erottaa luun kivestä yksinkertaisella testillä: nuolaise alahuuli märäksi ja kosketa kostealla huulella kiveä/luuta. Jos huuli tarttuu napakasti kiinni, on kyseessä luu. Kiveen ei kostea huuli tartu. :)

MaaMaan löydös ... onkohan tämä kivi vai luu?
...se oli LUU! Kostea huuli tarttui siihen heti!
(toivottavasti kovin moni muu ei ole tätä samaa luuta liponut huulillaan...! :D)
Mä en ole mikään dinosaurus-friikki, mutta pakko myöntää että oli aivan sairaan makeeta löytää itse sieltä täältä niitä luita! Ja se todellisuus, että astelen samalla maaperällä jossa miljoonia vuosia sitten on tepastellut myös dinosauruksia! Wau!


Maisema oli sellaista, mitä voisi kuvitella olevan myös kuussa :) 
Kraatereita, dyynejä, pilarimaisia muodostelmia, koloja ja luolia. Mielikuvitus laukkasi; mitähän kaikkea tuolla varjoissaa piilee...

Erämaassa elää pieniä villejä puumia, laamoja ja jokin armadillon sukulainen - näimme näiden kaikkien jalanjälkiä hiekassa. 

Varsinaista "kivettynyttä metsää" riittää myös - nimittäin siellä täällä maastossa makoili kivettyneitä puun varsia. Useimmat varret olivat palasina, mutta myös kokonaisia isoja runkoja löytyi. Kivettynyt puu on mun mielestä ihan uskomatonta!! Näyttää aivan puulle! Kun sitä koskee, olettaa tuntevan puisen lämpöisen kuoren ja automaattisesti varoo, ettei siitä saa tikkuja. Mutta koskettaessa tajuaakin, että kyseessä on kylmä 'kivi'. 

MaaMaa ja yksi monista valtavista läpeensä kivettyneistä puunrungoista
En todellakaan osaa (ainakaan suomeksi!) selittää miten kivettyminen tapahtuu, joten tässä wikipediasta kopsattu selitys:

"Kivettynyt puu ei ole sananmukaisesti puuta, joka olisi kivettynyt. Mikään orgaaninen aine ei voi muuttua kiveksi. Sen sijaan kivettynyt puu on muodostunut siten, että puu peittyy kuoltuaan nopeasti hienorakeisiin sedimentteihin. Hienoisia aineita sisältävä vesi kuljettaa puun orgaanisen aineksen pois, ja puu korvautuu mineraaliaineksella. Tätä ilmiötä kutsutaan puun kvartsiseksi pseudomorfoosiksi. Ainoastaan puun ulkoinen rakenne ja muoto säilyvät. Koska ilmiö on erittäin hidas, puun vuosirenkaat ja joskus jopa madonreiät säilyvät alkuperäisen kaltaisina."

Oppaamme kertoi, että La Leonan kivettyneet puut olisivat jopa 150 miljoonaa vuotta vanhoja! Eihän sellaista ajankulumaa pysty edes käsittämään!!

Jep, kiveä se on vaikka näyttää läpeensä puulle!
tämäkin: kivi!
Patikoinnin puolessa välissä söimme pikniklounaan, joka meille tarjottiin "talon puolesta"; voileipää, hedelmä, leivos ja juotavaa. Kyllä maistui raikkaassa ilmassa kaiken kävelyn lomassa!!


...keskittyneesti jyrkissä portaissa alas kuivaan kapeaan laaksoon ... 


Laaman luuranko, turkkikin vielä paikallaan! 
Jyrkkä nousu patikoinnin lopuksi takaisin autolle; siinä tuli hetkellisesti jopa kuuma! :D

La Leonan päiväretki oli sekin aivan huippukokemus! Eihän tuollaisiin paikkoihin tule 'normaalisti' lähdettyä! Kivettyneet puut ja dinosaurusten luut ja kuumainen maisema oli todella upea nähdä!

Maisemaa autonikkunasta 'kotimatkalla'.
El Calafatesta lensimme takaisin Buenos Airesiin vielä puoleksitoista päiväksi. Kävimme illallisella entisen Dublinin-aikaisen työkaverimme, ruotsalaisen Magnuksen kanssa. Hän on asunut jo nelisen vuotta BA:ssä italaialais-argentiinalaisen vaimonsa ja pienen poikansa kanssa. Oli kiva kuulla häneltä millaista on elää Argentiinan pääkaupungissa :) Arki on toki samaa sielläkin, mutta kulttuurieroja tietysti on. Moniin muihin etelä-amerikan suurkaupunkeihin verrattuna BA on kuitenkin suhteellisen turvallinen, vaikkakin kovin kallis elää. Argentiina ei olekaan meille Eurooppalaisille mikään 'shoppailukohde' - paljon halvemmalla saa kotipuolesta kaikkea! 

...paitsi että kyllä mä ostin yhdet laamanvillasta tehdyt sisätossut matkamuistoksi ja talven lämmikkeeksi varpaille :)


Tähän päättyy nyt Argentiinan matkapostaukset.
Kiitos että olette jaksaneet odottaa - meni aivan liian kauan aikaa saada näitä postauksia valmiiksi! 

Yritän saada kirjoitettua enemmän 'arkipostauksia' taas!
Nyt toivotan Suomelle ja teille kaikille Suomalaisille ja Suomenmielisille HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

~ ~

5 comments:

Jael said...

Olipa mielenkiintoista:) Argentiina olisi niin mielenkiintoista nähdä. Silloin Venezuelassa asuessa oli vähän puhetta sellaisesta (niin ja Brasiliakin piti nähdä) mutta emme sitten olleetkaan loppujen lopuksi kuin Perussa ja Colombiassa.

Allu said...

Onpas komeita maisemia ja hyviä kuvia, oli kiva päästä matkalle mukaan.
Me nähtiin kanssa Australiassa petrified trees, mutta ne ei sitten lopulta olleetkaan puita.

Anonymous said...

Huikeen näkönen paikka!! Argentiina on mun to do-listalla, ja vahvasti.

Luita en lupaa, mutta dinosauruksen jälkiä löydät muuten lähes kotinurkiltakin:

http://www.valleedutrient-vallorcine.com/tourisme-nature/site-empreintes-vieux-emosson.html

On tosi kiva päivävaellus, eli lämmin suositus, t: Ginger Lausannesta

MaaMaa said...

Jael, tuo La Leona oli tosiaan sekin hyvin mielenkiintoinen, kuten kaikki paikat missä ehdittiin käydä. Vielä olisi paljon nähtävääkin! Peruun mäkin haluaisin, Macchu PIcchut sun muut pitää vielä nähdä! :)

Allu, kiva että olit virtuaalimatkalla mukana :)
Mäkin olin nähnyt petrified trees Arizonassa aikanaan. Se on uskomatonta, kuinka ne on säilyttänyt ihan alkuperäisen puun muodon ja "olemuksen", mutta on tosiaan ihan kiveä!

Ginger, ehdottomasti suosittelen Argentiinaan matkaamista! Upea paikka!
Joo, täällä Sveitsissä (ja muissakin Alppien tuntuman maissa) on useitakin Dinosaur Trails. Kiitos tuosta linkkivinkistä!
Meiltä lähin taitaa olla Jurassa, missä nimikin antaa vähän vihiä ;)

Anonymous said...

Juu, toki, se Jura vaan on musta melko lattea esitys. Emosson on jo maisemiltaan niin huikea, että melko ylivoimainen. Siis eihän niitä pelkkiä dinon tassunjälkiä kuitenkaan loputtomasti jaksa tuijottaa ;D ja infotaulutkin on aika äkkiä vilkaistu....

Ginger