Mikä ihmeen Maamaa?

En oikeen tiiä miksi valkkasin nimimerkiksi Maamaa
... Yksi ihminen on mua sillontällön kutsunut Maa-Maaksi, ei tiedetä kumpikaan miksi .... onhan siinä etunimen kirjaimista puolet, ja ihan oikeessa järjestyksessäkin, mutta silti ...enemmän mua kutsutaan ihan koko nimellä, tai niin että vika "t" lähtee nimen lopusta pois...
Niinhän ne lempinimet yleensä on, että nimi lyhenee. Esim. yhden ystäväni nimi on Karoliina ja hänenkin nimestä otetaan "-liina" pois kun lempinimitellään. Meidän ringissä se Karolta poistettu -liina on liitetty muiden ystävien nimiin: Jetasta tuli Jettaliina ja Ivarista tuli Iivarliina...

Enivei, "Maamaa Maailmalla" rimmasi kivasti, joten mä olen nyt sitten teille Maamaa :)

Olen asunut reilun 8 vuotta täällä Dublinissa. Kun tänne muutin elokuussa 2000, oli se ensimmäinen visiittini tähän maahan. Yllätin silloin itseni, kun otin ja lähdin. Ajattelin silloin, että "ainakin vuoden" olen poissa, jotta voi sanoa asuneensa muualla. 8 vuotta on siis kulunut! Aika on lentänyt! Ihan pelottaa välillä, kuinka se meneekin niin nopeasti...
Ainut mistä todella huomaa, että aika kuluu, on veljieni muksut. Ne on kasvanu pikkuisista kääröistä isoiksi teini-ikäisiksi koululaisiksi! Ja Maamaa ei ole kasvanut (onneksi: olen jo ihan tarpeeksi pitkä 177cm) ja näyttää ihan samalta!! (Paitsi ehkä vähän nätimmältä, koska osaa jo arvostaa itseään :) ) Omituista!

Olen horoskoopiltani kaksonen. En usko kovin horoskooppeihin, mutta pakko myöntää että kaksosuus näkyy luonteessani. Oon usein asioista kahta vastakohtaista mieltä; joku voi olla yhtäaikaa ihan hirveää ja hirveän ihanaa. Pidän itseäni äänekkäänä hissukkana. Olen ujo, mutta usein päädyn pitämään puheita ja esiintymään huomaamattani. Olen pikkutarkka hälläväliä-tyyppi. Rakastan naurua ja helpottavaa itkua. Olen aamunvirkku, mutta sängystä nouseminen on aina vaikeaa - mielummin röhnöttelisin sielä hereillä tuntikausia. Kun lähden töistä kotiin, kuoriutuu aikuisen vaatteista hassutteleva lapsenmielinen pieni minä. Puhun aina yksinollessa ääneen itsekseni. Liikun yleensä kipitellen, en niinkään kävellen. Pystyn seisaaltani vääntymään siltaan :)

Rakastan musiikkia ja aina laulan ja tanssin sen tahdissa. En kummemmin osaa laulaa enkä tanssia, mutta eihän se ole se pointti. Rakastan vuoria ja merta ja luontoa. Jos olisin eläin, olisin varmaan koira; nuuskisin ja haukkuisin ja heiluttaisin aina häntää. Olen aina kutsunut käsiä käpäliksi :D Lempiväri on vihreä. Maailman maat ja kulttuurit ovat intohimoni; kaiken vapaa-ajan vietän matkustellen.
Viimeisien vuosien aikana ollaan matkattu mm. USAssa, Kanadassa, Karibialla, Japanissa, HongKongissa, paljon keski-Euroopassa, Islannissa ja Venäjällä. Ja Suomessa, tietty.

5 vuotta olen seurustellut hanin kanssa; puoliksi ruotsalainen ja puoliksi tanskalainen komistukseni :) Hän on "The One", ihanaa kun ei tarvitse enää etsiä, ihanaa tietää että meillä on toisemme hyvässä ja pahassa.

...

Maanantai

Tänään sain nukkua normaalia pidempään; heräsin vasta 7am. Menin verikokeeseen ennen töihintuloa ja labra on auki 8-11 arkisin. Jono piikille oli tavallisen pitkä. Olin jonossa viis yli, mutta edellä oli jo parisenkymmentä ihmistä; kaiken näköistä, ikäistä ja kokoista.
Pelasin puhelimen korttipelejä odotellessa.
Piikkisetä pyysi mua sanomaan nimeni ja syntymäaikani jotta oon oikea ihminen. Mua nauratti, koska mähän sille juuri ne kuoret annoin missä nimi ja syntymäaika on. Vaikka en olisikaan minä, niin oisin siitä nimen ja synttärin voinut opetella. ...mutta toisaalta, kuka nyt huijaisi verikokeessa henkilöllisyytensä...?

Sairaala on toisella puolella Dublinia. Ajomatka sieltä töihin aamun kovimpaan ruhka-aikaan kesti tunnin. Aurinko paistoi ihanasti, upea syyssää. Kuuntelin 98:ia radiosta, aamutiimillä on hauskat jutut. Nauroin ääneen jollekin niiden jutulle, kun huomasin ambulanssin yhden bussipysäkin kohdalla. Maassa makasi ihminen, en nähnyt oliko mies vai nainen, ja sille annettiin juuri painallus-elvytystä (liekö oikea sana). Mua alkoi heti itkettämään. Telkkarista töllötän mielenkiinnolla kaikki "The Real ER" ja "Critical Condition" ohjelmat, mutta ihan livenä tulee tunteet pintaan. En tiedä saivatko elvytettyä. Kamala ajatella, että tänä aamuna se joku on herännyt, pukenut ja ehkä syönyt aamupalaa, ja lähtenyt liikkeelle. Ja päätynyt asvaltille bussipysäkillä. Elämä jatkuu ympärillä, mutta siinä oli aika pysähtynyt.
Toivottavasti kaikki meni parhaitenpäin sille ihmiselle, mitä se sitten hänen tapauksessa tarkoittaakaan.

Mulla on uusi asusteyhdistelmä tänään päällä; musta pitkähihanen poolopaita ja mun ihana liivimäinen harmaa tweedmekko. Kivaa kun on syksy niin voi pukeutua enemmän :)

Söin juuri omatekemää pinaattikeittoa, jonka lämmitin huippukalliin kanttinimme mikrossa. Muunmaalaiset katseli ihmeissään mun vihreäläikikästä soppaani - ei näytä kovin herkulliselle...mutta oli ihanaa! Mikro oli tosin ällöttävän törkyinen; onneksi sieltä sisältä ei tippunut mitään ylläreitä mun sopan sekaan!
Nautin lounaan yläkerran taukotilassa, sain vallattua pöydän ikkunan vierestä. Aurinko lämmitti ihanasti ja lämpöä imeytyi mustan puseron kankaaseen - jos oisin kissa, niin olisin kehrännyt (vaikka olen kyllä enemmän koiraihminen). Rakastan lämpöä!

Eka bloggaus

avasin näköjään itselleni oman blogin, ihan yhtäkkiä.
Töissä on jotenkin tylsä päivä tänään, eikä ole mitään tärkeää tekemistä. Pitää olla kiireellistä ja tärkeää, että tänään saisin jotain aikaiseksi.
Luen paljon blogeja ja mielessä on silloin tällöin leikkinyt ajatus, että aloittaisin oman.
Tykkään kirjoitella. Paljon on tekstejä laatikoissa ja päiväkirjoissa ja kalentereissa kotona. Jopa kirjeitä omalle itselleni.

Alotan siis tästä. Todennäköisesti tänne tulee paljon tekstiä kunhan vauhtiin pääsen.
Jos joku tänne tiensä löytää, niin watch this space :)